Ministeri koronalausunto 22.4.20

Arvoisa ministeri

Kiitämme jälleen työpanoksestanne yritysten rahoitusjärjestelyiden eteen. Kunnat ovat hienosti avanneet yksinyrittäjien tukia, samoin kuin Ely -keskukset ja Business Finland ovat päässeet jo myöntämään avustuksia yrityksille.

Rahoitusta hakevat ja saavat myös sellaiset yritykset, joilla ei ole avustuksille todellista tarvetta. Jos yritys jakaa suuria osinkoja, voitaisiinko rahoitus hoitaa silloin yrityksen sisältä? Samanaikaisesti lukuisat yritykset taistelevat pelastaakseen toiminnan lisäksi työpaikat. Ne eivät saa rahoitusta, koska ovat mahdollisesti jo tehneet pelastustoimenpiteitä, kuten lomauttaneet henkilökuntaa, niillä ei ole kehitysprojektia tai ne eivät halua maksaa ulkopuoliselle konsultille tilannearvion tekemisestä. Nykytilanteen ja siihen johtaneet syyt ymmärtää ilman konsulttiakin. Näiden asioiden korjaamiseen tarvitaan pikaisia toimia.

Rahoitusta sekä rahoitushakemuksien helpotuksia tulee kohdentaa erityisesti niille aloille, joissa kassavirta on tyrehtynyt liikkeen sulkemisen (ravintolat) tai asiakaskadon vuoksi (hius- ja kauneusala sekä terveys- ja hyvinvointipalvelut). Lähes kaikilla fyysisiin asiakaskontakteihin perustuvilla aloilla, kassavaje on todellinen ja hätä suuri.

Tukien lisäksi monet yritykset joutuvat ottamaan lainaa. Yrityksen tulisi selvitä edelleen juoksevista kuluista sekä lainan lyhennyksistä. Taloudellinen taantuma on väistämätön ja sen vaikutukset irtisanomisineen ja lomautuksineen heijastuvat erityisesti palvelualojen yrityksiin.

Pikaisesti huomiotavia asioita:

Koronan kokonaiskestoa ei tiedetä, mutta historiaa tutkittaessa on havaittavissa, että vastaavanlaiset virustaudit kiertävät keskimäärin puolitoista – kaksi vuotta. Tämän vuoksi talouden suunnittelussa tulee tehdä vähintään viiden vuoden suunnitelma, joista kaksi vuotta osuu pandemian aikaan ja seuraavat kolme vuotta elvytystoimenpiteisiin.

Talouden taantuma: Konkurssien, lomautusten ja irtisanomisten seurauksena työttömyysluvut kasvavat ja kotitalouksien käyttövarallisuus laskee. Tämän ehkäisemiseksi verotusta etenkin palvelualoilla tulee laskea. Arvonlisäveron alentaminen 24 prosentista 14 prosenttiin, jättää kuluttajalle enemmän käyttövarallisuutta ja mahdollistaa palveluiden monipuolisempaa käyttöä.

Rahan vapauduttua kuluttajien käyttöön, yritykset elpyvät kysynnän vilkastuessa, työllisyys kasvaa ja harmaantalouden määrä vähenee.

Arvonlisäveron alarajan sekä alarajahuojennuksen poistaminen toisivat valtiolle lisää verotuloja. Veron maksaa kuluttaja, joten sen kerääminen voidaan toteuttaa yrityksen liikevaihdosta riippumatta. Alarajan poistaminen nostaa yrittäjäksi ryhtymisen kynnystä, mutta sitouttaa yrittäjän heti alusta alkaen yritystoimintansa kehittämiseen ja kannattavuuden laskemiseen.

Valtion ottamien lainojen takaisinmaksu koittaa jossakin vaiheessa. Yleisin keino valtion kassavajeen korjaamiseen on verotuksen kiristäminen. Korotusten kohdentaminen tuloverotukseen, heikentää olennaisesti kuluttajien ostovoimaa ja siten rankaisee etenkin palvelualan yrityksiä. Vaikutus on täysin vastaava, mikäli verotus kohdistetaan yrityksiin (suora heijastus hintoihin). Yleisiin veronkorotustoimiin ei nyt pidä lähteä.

Verotuksen kiristäminen siellä, missä rahaa on. Etenkin pörssiyhtiöiden osinkotulojen verotuksessa olisi mahdollisuus veronkiristyksiin. Tämä rajoittaa sijoittajien sijoitusintoa, mutta jos osinkoja saadaan satojentuhansien tai miljoonien edestä, on niistä mahdollisuus maksaa myös korkeampaa verotusta. Osinkotulojen verotusmuutokset ohjaisivat yrityksiä käyttämään voitto-osuuksiaan palkankorotuksiin, lisätyövoiman palkkaamiseen, yritystoiminnan kehittämiseen sekä investointeihin. Näin raha jäisi kiertoon ja vaikutukset näkyisivät myös työllisyysluvuissa.

Työntekijöiden palkkaamista tulisi tukea paremmin. Jokainen työllistetty ihminen tuottaa verovaroja ja vähentää muun muassa sosiaalitoimen sekä julkisen terveydenhuollon kuluja (mm. henkisen hyvinvoinnin lisääntyminen, elintapojen ja taloudellisen tilanteen parantuminen). (I. Taipale, 2013). Pienille yrityksille apua voidaan tarjota työllistämiseen tarkoitetun palkkatuen korottamisella tai työantajamaksujen sekä verotuksen keventämisellä.

Ohessa laskelma Hiusalan yrityksen kulurakenteesta.

Omistaja: v.1976 syntynyt, toiminut yrittäjänä koko työikänsä
Toimitila: 32 m2 vuokrahuoneisto Oulun keskustassa.

laskelma Hiusalan yrityksen kulurakenteesta 1

laskelma Hiusalan yrityksen kulurakenteesta 2

Lisätietoja:


Marja Pahkala

Toiminnanjohtaja
Suomen Hiusyrittäjät ry
010-3384463


Lähteet: Ilkka Taipale, Duodesimlehti, Työttömät ja terveyden huolto, 2013, https://www.duodecimlehti.fi/duo11324 (viitattu 20.4.2020)

Table of Contents

Liity postituslistalle ja saat hyödyllistä tietoa.  

Liity nyt, niin saat suoraan sähköpostiisi ajankohtaista tietoa, uusimpia uutisia ja osallistut eri arvontoihin. 

Sisällysluettelo
Kerro kavereille:
Share on facebook
Share on twitter
Share on pinterest
Share on linkedin

Liity postituslistallemme ja pysyt mukana menossa

Kerro mitä mieltä olit artikkelista? Älä unohda valita “julkaise myös Facebookissa” laatikkoa, jotta tuttusikin näkevät artikkelin. 

Jaa

Share on facebook
Share on linkedin
Share on whatsapp
Share on email