Työterveyshuollosta työkaluja arkeen

Työterveyshuolto on työnantajan tärkeä yhteistyökumppani niin työympäristön riskien kartoituksessa kuin työhyvinvoinnin edistämisessäkin. Työnantajaahan velvoittaa työturvallisuuslaki ja laki työterveydenhuollosta. Työnantaja on lain mukaan velvollinen järjestämään työterveydenhuollon, vaikka hänellä olisi vain yksi työntekijä. (Työterveyshuoltolaki 2001/1383).  Mutta kuinka moni yksinyrittäjä huolehtii omasta työterveyshuollostaan?

Mistä aloitetaan?

Työterveyshuoltoa valittaessa kannattaa kilpailuttaa useampia työterveyshuollon tarjoajia aina julkisen puolen toimijoista yksityisiin palveluntarjoajiin. Työterveyspalvelut voi hankkia esimerkiksi terveyskeskusten työterveyshuollosta, kunnallisten liikelaitosten ja osakeyhtiöiden työterveyshuollosta, työnantajien yhteisiltä työterveysasemilta tai lääkärikeskusten työterveyshuollosta.  

Määrittele myös se laajuus, jolla työterveyspalveluita ollaan tarjoamassa. Esimerkiksi työnantajalla ei ole lainmääräämää velvoitetta järjestää työntekijöilleen sairaanhoitopalveluita osaksi työterveyttä. Mutta on hyvä miettiä, olisiko se kuitenkin tarpeellinen työhyvinvoinnin edistämiseksi? Sairashoidon järjestäminen on oma kustannuseränsä työnantajalle, mutta mahdollistaisiko se tehokkaan sairashoidon ja jatkohoidon asiantuntijuuden, jolla voitaisiin lyhentää sairastumisesta johtuvaa työkyvyttömyyden kestoa? Sairastapauksissa työntekijä voidaan ohjata suoraan oman työterveyshoitajan- tai lääkärin luokse. Omalla työterveyshuollolla on tiedossa työpaikalle tehty toimintasuunnitelma työkyvyn ja työturvallisuuden edistämiseksi. Etuna on, että sairaanhoitopalveluista hyötyy myös työnantaja itse. Hyvinvoiva työnantaja heijastuu myös itse yritykseen: hyvinvoiva työyhteisö on tuottava. 

Mikäli työyhteisössä ilmenisi selkeä määrä esimerkiksi hengitystieinfektioita, työterveys voi pohtia, tuleeko liiketilassa tehdä jotain toimenpiteitä.  Onko ilmanvaihto riittävä, voiko itse liiketilassa olla hengitystieinfektiolle altistavia tekijöitä? Mikä voisi vaikuttaa infektioiden herkkään tarttumiseen? Sairashoitopalveluiden etuna on myös yhtä lailla sairastumisten ennakointi. Kun työterveyshuolto on kokonaisvaltaisesti mukana yrityksen toiminnassa, on ennakoivan suunnittelu helpompaa ja kustannukset kompensoituvat hyötyjen kautta.

Työnantaja, työterveyshuolto ja henkilöstön edustaja suunnittelevat yhdessä työterveyshuollon sisällön ja toimet. Tarkoituksena on rakentaa kokonaisuus, joka palvelee parhaalla mahdollisella tavalla yrityksen tarpeita. Työterveyshuollolla tavoitellaan turvallisemman ja terveellisemmän työympäristön kehittämistä ja ylläpitämistä, työperäisten sairauksien ehkäisemistä sekä työntekijöiden työ- ja toimintakyvyn edistämistä ja ylläpitämistä.

Työterveyshuoltoon kuuluu oleellisesti työpaikkaselvityksen teko. Siinä nostetaan esille niitä asioita, joita huomioidaan työterveyshuollon toimintasuunnitelmassa. Raportti tulee olla kaikkien työntekijöiden saatavilla, jotta työterveyden toimintasuunnitelmaa voidaan seurata ja arvioida, sekä tehdä tarpeen mukaisia muutoksia. (Työsuojelu).

Kuva: Monkey Business Images

Yksinyrittäjän työterveyshuolto

Yksinyrittäjällä ei luonnollisestikaan ole lain määräämää velvoitetta järjestää itselleen työterveyshuoltoa. Olisi kuitenkin hyvä miettiä, voisiko sen hankkiminen olla järkevää oman työkyvyn ja työturvallisuuden ylläpitämiseksi? Uhka- ja riskitekijät ovat olemassa liikkeen koosta ja henkilömäärästä riippumatta. Usein omaan terveydentilaan kiinnitetään huomiota vasta siinä vaiheessa, kun työnteko on jo merkittävästi rajoittunut esimerkiksi tuki- ja liikuntaelinsairauksien eli TULE-sairauksien, tai iho- ja hengitystiereaktioiden vuoksi. Omasta terveydestään huolehtiminen ei saisi olla välttämätön paha, vaan sen pitäisi olla yksi tärkeimpiä prioriteetteja.

YEL-vakuutettu yrittäjä pystyy hakemaan työterveyshuollon kustannuksista korvauksia Kelalta. Myös silloin, vaikka liittyisi työterveyshuoltoon vasta kuntoutusaikana tai ollessaan määräaikaisella tapaturmaeläkkeellä. Samoin kuin työllistävä yritys, myös yksinyrittäjä saisi työterveyshuollostaan asiantuntijan liiketilaan paikan päälle kartoittamaan mahdolliset uhka- ja riskitekijät sekä tekemään liikkeen tarpeen mukaisen toimintasuunnitelman. Terveystarkastuksien kautta voidaan tarpeen tullen ohjata esimerkiksi laboratorio- tai radiologisiin tutkimuksiin. Terveystarkastuksien tiheys voidaan toteuttaa yrittäjän terveyden ja tarpeiden vaatimalla tiheydellä. Työterveys arvioi mm. kuntoutuksen tai muun hoidon tarvetta. (Kela).

Yksinyrittäjä on itse vastuussa oman hyvinvointinsa seuraamista, työkyvyn ylläpitämisestä ja turvallisen työympäristön kehittämisestä. Siksi voi olla varteenotettava vaihtoehto, että näiden asioiden kehittämisessä kulkee mukana terveydenhuoltoalan ammattilainen. Esimerkiksi TULE-sairauksien ennakointi ja jo syntyneiden sairauksien oikea-aikainen hoito ovat tärkeässä osassa työkyvyn ylläpitämistä ja pidentämistä.

Lähteet:

Yrittäjän työterveyshuolto. Kela. Saatavilla https://www.kela.fi/tyoterveyshuolto-yrittaja

Työterveyshuoltolaki (2001/1383). Saatavilla https://finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2001/20011383

Blogiteksti kuuluu työsuojeluviranomaisen ja Suomen Hiusyrittäjät ry:n yhteistyössä tehtyyn tiedotteeseen, jossa käsitellään fyysisen kuormituksen hallintaa hiusalalla. Lue tiedote: https://www.tyosuojelu.fi/-/tyosuojeluviranomainen-ja-suomen-hiusyrittajat-ry-neuvovat-hiusalan-tyopaikkoja-fyysisen-kuormituksen-hallinnassa

Lisätietoja:

Kuva: Getty Images Signature

Table of Contents

Liity postituslistalle ja saat hyödyllistä tietoa.  

Liity nyt, niin saat suoraan sähköpostiisi ajankohtaista tietoa, uusimpia uutisia ja osallistut eri arvontoihin. 

Sisällysluettelo
Kerro kavereille:
Share on facebook
Share on twitter
Share on pinterest
Share on linkedin

Liity postituslistallemme ja pysyt mukana menossa

Kerro mitä mieltä olit artikkelista? Älä unohda valita “julkaise myös Facebookissa” laatikkoa, jotta tuttusikin näkevät artikkelin. 

Jaa

Share on facebook
Share on linkedin
Share on whatsapp
Share on email