Työhyvinvoinnin uhkatekijöitä

Parturi-kampaajana toimivan ammattilaisen työasennot ovat kehoa kuormittavia ja siksi onkin hyvä, että ergonomiaan ja kehon rasittumiseen kiinnitetään huomiota. Työasentojen lisäksi alalla on myös valtava määrä muita riskejä ja kuormitusta aiheuttavia tekijöitä. Näitä ovat muun muassa melu, valaistus, lämpöolosuhteet, työvälineet, psykososiaaliset tekijät, biologiset ja kemialliset tekijät, jaksaminen jne. Ne jäävät usein vähälle huomiolle, mutta ovat erittäin suuressa osassa jokapäiväistä toimintaa.

Elämäntavoilla on suuret vaikutukset meidän toimintaamme ja jaksamiseen. Jo pienilläkin valinnoilla voimme vaikuttaa omaan hyvinvointiimme, jaksamiseen ja kehon palautumiseen. Säännöllinen rytmitys ja hyvälaatuinen ravinto, uni ja liikunta muodostavat peruskokonaisuuden, jolla vaikutamme omaa hyvinvointiimme. Stressi, sairastelu, valvominen, huonolaatuinen ravinto, epäsäännölliset ruokailuajat sekä alkoholin tai päihteiden käyttö vaikuttavat olennaisesti kokonaisvaltaiseen hyvinvointiimme. Etenkin iän karttuessa aineenvaihdunta ja hormonitoiminta muuttuvat ja kehon palautuminen hidastuu. Tällöin kehon tasapainon löytymiseen kannattaa kiinnittää entistä enemmän huomiota.

Stressin vaikutukset kehoon voivat olla hyvin monimuotoisia. Oireita voivat olla muun muassa ärtyneisyys, itkuherkkyys, unettomuus, sosiaalisten tilanteiden välttely, työuupumuksen tai vaikkapa masennuksen piirteet. (Merikallio 2000) Myös verenpaineen heilahtelut, hikoilu, sydämen lyöntitiheyden vaihtelut, hengitys- ja vatsaoireet sekä päänsärky ovat stressin oireita. (Toppinen-Tanner & Ahola 2012) Hiusalan ammattilaiset tietävät, että pitkään jatkuessaan stressi näkyy myös hiuksissa. Pahimmillaan stressi voi laukaista sydäntautia sairastavalle jopa sydäninfarktin (Toppinen-Tanner & Ahola 2012) Stressistä ja sen hallinnasta voi lukea lisää blogikirjoituksestamme: Työstressi

Valon merkitys työssä

Suomessa valoisuus voitaisiin jakaa oikeastaan kahteen osuuteen. Huhti-syyskuu välisenä aikana meillä on niin sanottu ”valokausi”, jolloin luonnonvalon määrä on vuorokaudessa yli puolet päivän pituudesta. Loka-maaliskuu välisenä aikana meillä taas vallitsee ajanjakso, jolloin luonnonvalon kesto on päivän pituudesta alle puolet ja tuona aikana tarvitsemme keinotekoista valaistusta jopa päiväsaikaan. Valaistuksen määrällä, valon värillä ja valaistuksen suunnalla on tärkeä merkitys mm. asiakasviihtyvyyden, työasentojen ja jaksamisen kannalta. Liian kirkas tai hämärä valaistus rasittaa silmiä ja voi aiheuttaa päänsärkyä ja vaikuttaa ergonomiaan (kun yritämme etsiä sellaista työasentoa, jossa näkisimme paremmin). Lue lisää valaistuksesta: Onko valolla väliä?

Melua ja kuumuutta

Työympäristön muut rasitteet, kuten melu tai vaikkapa epäsopivat lämpötilat jäävät yleensä huomioimatta. Melu kuuluu oleellisena osana työskentelyyn, kun fööni pauhaa ja keskustelu metelin ylitse nostaa desibelit korvia huumaavalle tasolle. Meluun on totuttu ja vaikka nykyaikaisten föönien melutaso onkin vuosien saatossa laskenut, on niiden ääni vieläkin melkoista melusaastetta.

Yhdistetäänpä edelliseen mielikuvaan vielä kaunis kesäpäivä, jolloin elohopea kiirii jo lähemmäs 30 astetta. Hiki virtaa ja hiustenkuivaaja puhaltaa liiketilaan vielä lisää lämpöä. Liian lämpimissä tai kylmissä olosuhteissa työskentely rasittaa elimistöä ja lisää tauotuksen tarvetta. Helteisen työpäivän jälkeen olo on usein nuutunut ja päiväunet tuntuvat houkuttelevalta ajatukselta. Helpotusta melun vähentämiseen tuo työvälineiden valinta sekä työpisteiden sijoittelu. Oman huomionsa tarvitsee myös työympäristön ilmastointi, riittävä ilmanvaihto ja sisäilman laatu. Apuja ilma-asioihin löytyy ilmastointilaitteista ja ilmanpuhdistimista.

Kuva: Group4 Studio / Getty Images

Psykososiaaliset kuormitustekijät

Työyhteisössä jokaisella yksilöllä on vastuu siitä, että psykososiaaliset kuormitustekijät minimoidaan mahdollisimman hyvin. Hetkellistä kuormitusta kestää varmasti jokainen, mutta pitkäaikainen kuormitus alentaa työkykyä ja sairastuttaa työyhteisössä työskentelevät yksilöt. Kuormitustekijöihin tulisi kiinnittää huomiota mahdollisimman laajasti ja pyrkiä minimoimaan tai poistamaan niistä aiheutuvat rasitteet. On tutkittu, että psykososiaaliset kuormitustekijät vaikuttavat myös esimerkiksi tuki- ja liikuntaelinsairauksien syntymiseen. Hiusalalla jossain määrin esiintyviä ja huomioitavia psykososiaalisia rasitteita ovat muun muassa:

Työn sisältöön liittyvissä kuormitustekijöissä

  • jatkuva valppaana olo
  • työn laadulliset vaatimukset
  • jatkuvat keskeytykset
  • toistuvat vaikeat vuorovaikutustilanteet asiakastyössä. (Työsuojelu.fi).

Työn järjestelyihin liittyvissä kuormitustekijöissä

  • liiallinen tai liian vähäinen työn määrä
  • kohtuuton aikapaine työssä
  • puutteet työvälineissä tai työskentelyolosuhteissa. (Työsuojelu.fi).

ja työyhteisön sosiaaliseen toimivuuteen liittyvissä kuormitustekijöissä

  • työskentely yksin
  • sosiaalinen tai fyysinen eristäminen
  • toimimaton yhteistyö tai vuorovaikutus
  • huono tiedonkulku
  • esimiehen tai työtovereiden puutteellinen tuki
  • häirintä ja muu epäasiallinen kohtelu
  • tasapuolisen kohtelun vastainen tai syrjivä kohtelu. (Tyosuojelu.fi).

Biologiset sekä kemialliset tekijät

Biologisiin tekijöihin kuuluvat virukset, bakteerit, home- ja hiivasienet sekä loiset. Niiltä suojautumisessa on oleellista hyvä hygieniataso, työvälineiden desinfiointi ja sterilointi sekä etenkin tartuntatautien osalta suojautuminen hengityssuojaimin ja suojakäsinein. Kemiallisiin tekijöihin taas kuuluvat kaikki hiusalan työskentelyssä käytettävät kemikaalit, kuten värit, vaalennusaineet, hapetteet, rakennekäsittelyaineet, shampoot, hoitoaineet, öljyt ja muotoilutuotteet. Lisäksi kemiallisiksi tekijöiksi lasketaan muun muassa vaalennus- väri- ja rakennekäsittelykemikaaleista ilmaan erittyvät huurut, tuoksut ja pienhiukkaset. Näiltä suojautumiseen suositellaan vetokaappia sekoistuvaiheessa, työpistekohtaisia kohdeilmanpoistajia, sekä henkilösuojaimia, kuten hengitysmaski ja suojakäsineet. (Tyosuojelu.fi).

Lue lisää:  https://www.tyosuojelu.fi/

Blogiteksti kuuluu työsuojeluviranomaisen ja Suomen Hiusyrittäjät ry:n yhteistyössä tehtyyn tiedotteeseen, jossa käsitellään fyysisen kuormituksen hallintaa hiusalalla. Lue tiedote: https://www.tyosuojelu.fi/-/tyosuojeluviranomainen-ja-suomen-hiusyrittajat-ry-neuvovat-hiusalan-tyopaikkoja-fyysisen-kuormituksen-hallinnassa

Lisätietoja:

  • Työsuojeluviranomaisen näkökulmasta asiasta antaa lisätietoja tarkastaja Tuula Uurala, Etelä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualue, tuula.uurala@avi.fi, puh. 02950 16379
  • Suomen Hiusyrittäjät ry: toimisto@hiusyrittajat.fi, puh. 010-338 4463

Kansikuva: Maridav / Canva Pro

Table of Contents

Liity postituslistalle ja saat hyödyllistä tietoa.  

Liity nyt, niin saat suoraan sähköpostiisi ajankohtaista tietoa, uusimpia uutisia ja osallistut eri arvontoihin. 

Sisällysluettelo
Kerro kavereille:
Share on facebook
Share on twitter
Share on pinterest
Share on linkedin

Liity postituslistallemme ja pysyt mukana menossa

Kerro mitä mieltä olit artikkelista? Älä unohda valita “julkaise myös Facebookissa” laatikkoa, jotta tuttusikin näkevät artikkelin. 

Jaa

Share on facebook
Share on linkedin
Share on whatsapp
Share on email