Tietoa kosmetiikasta ja markkinoinnista

Parabeeniton shampoo ja eläinkokeeton kosmetiikka…

Tiesitkö, että monien kosmetiikkatuotteiden markkinoinnissa käytetään laittomia markkinointiväittämiä?

Esimerkiksi eläinkokeettomuudella markkinoiminen on Eu:n alueella laitonta. Miksikö? No, koska eläinkokeiden tekeminen on Eu:n lainsäädännössä kielletty ja siten kaikki Eu:n alueella valmistettu kosmetiikka on aina eläinkokeetonta. Eläinkokeettomuudella markkinointi antaakin kuluttajalle väärän kuvan siitä, että eläinkokeet olisivat sallittuja ja kilpailijoiden tuotteet mahdollisesti eläimillä testattuja. 

Lainsäädännöstä:
Eu:n markkina-alueella markkinoitavien kosmeettisten valmisteiden tulee täyttää EU:n kosmetiikka-asetuksen  (EY) 1223/2009  vaatimukset.

Tämän lisäksi kosmetiikkatuotteiden markkinoinnin tulee olla lain-, oikeuden- ja totuudenmukaista, sillä tulee olla näyttöön perustuva tuki, eikä se saa olla kilpailijoita halventavaa tai kuluttajaa harhaanjohtavaa

Euroopan komission väittämäasetus (EU) 655/2013 säätää yhteiset periaatteet, joita on noudatettava kosmeettisen valmisteen markkinoinnissa kaikkialla Euroopan unionin alueella. Suomenkielinen versio on luettavissa https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/PDF/?uri=OJ:L:2013:190:FULL&from=FI sivuilla 31-34.

Euroopan komissio on laatinut tarkennetun toimintaohjeen, jota yritykset voivat käyttää apuna, kun ne arvioivat kosmeettisten valmisteiden markkinointiväittämien laillisuutta. Suomessa kosmetiikan markkinointiväittämiä valvoo ja kontrolloi Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes), joka on ottanut tarkennetut toimintaohjeet huomioon valvonnassaan 1.7.2019 lähtien.

Uudessa ohjeistuksessa erityisesti ”free from” (suomennettuna ”ei sisällä” tai ”-ton”) ja ”hypoallergenic” (suomennettuna ”hypoallergeeninen”) -termien käyttö on saanut tarkennuksia. ”Valmiste ei sisällä parabeenia” tai ”parabeeniton”, eivät ole hyväksyttäviä väittämiä. Väittämällä ei saa väheksyä sellaisia ainesosia, joiden käyttö on arvioitu turvalliseksi ja ne ovat sallittuja kosmetiikkakäytössä. Myös silloin, jos aineen käyttö on kielletty kosmeettisissa valmisteessa, vastaavaa väittämää ei voi käyttää.

”Viranomaiset eivät tarkasta kosmeettisia valmisteita eikä valmisteita esittäviä markkinointiväittämiä etukäteen.  Vastuu lainsäädännön mukaisuudesta on kosmeettisen valmisteen vastuutahoilla, eli valmistajalla, EU-maahantuojalla ja jakelijalla. Valmistaja on vastuussa valmisteesta, kun valmistus tapahtuu Euroopan unionin alueella.” (Tukes.)

Pelottelulla parempaa myyntiä

Jos negaatiomarkkinoinnilla luodaan mielikuva jonkin tuotteen turvallisuudesta tai paremmuudesta käyttämällä markkinointiväitteitä, jotka selvästi ovat lainsäädännön vastaisia (”free from”, ”ei sisällä” tai ” -ton”), on se kuluttajien harhaanjohtamista.

Negaatiomarkkinoinnilla voidaan kuluttajalle luoda kuva, että muissa tuotteissa on näitä vaarallisia, myrkyllisiä tai huonoja raaka-aineita, joita ”ei sisällä” tuotteissa ei ole. Asioista tietämättömänä kuluttaja luottaa siihen, että mielikuva on oikea ja luotettava.

Entäpä kun ei ole? Kuka kantaa vastuun ja oikaisee väärinymmärryksen? 

Esimerkkinä mainittakoon parabeenit. Parabeeni on matala-allergeeninen, tehokas ja turvalliseksi todettu säilöntäaine. Se toimii pieninä pitoisuuksina tehokkaasti, taaten tuotteen säilyvyyden pitkäkestoisesti, ilman muita säilöntäaineyhdistelmiä. 

Kun parabeenikohu alkoi, piti tilalle keksiä toinen säilöntäaine. Korvaajaksi valikoitui usein metyyli-isotiatsolinoni. Pian ihmisten allergiat kasvoivat räjähdysmäisesti ja todettiin, että aineen käyttöä on rajoitettava vahvan allergeenisyytensä vuoksi. Isotiatsolinonien tehokkuus säilöntäaineena on vain murto-osa parabeeneista ja valmistajat joutuvatkin tekemään säilöntäainesekoituksia (allergeenisuus kasvaa), saavuttaakseen parabeenien tehokkuuden.

Samankaltainen tilanne on hiustenvärjäyksen yhteydessä käytettävällä ammoniakilla ja sen korvaajalla MEA:lla (metyyli etanoliamiini). Ammoniakki on luonnontuote, jota ihmiskehokin tuottaa, joten harva on sille oikeasti allerginen. Ammoniakin ominaisuuksiin kuuluu iho-, limakalvo- ja hengitystieärsytys noin 10-15 minuutin ajan (haihtumisprosessin kesto). Muuten aine on melko turvallinen käyttää. MEA taas on miltei tuoksuton, ihoa vähäisesti ärsyttävä ja ”hengitystie ystävällinen”, mutta sen haasteena on erittäin korkea allergeenisyys ja se saattaakin allergisoida jo ensimmäisellä käyttökerralla.

Mikä sitten on sallittua?

Koska tietyn kuluttajaryhmän tavoittamiseksi ”ei sisällä” tai ”-ton” väitteiden käyttö on joissakin tapauksissa sallittua, on näiden tunnistaminen joskus haasteellista. Esimerkiksi jos tuote on vegaaninen, niin myyntiväittämässä voidaan sallia ”ei sisällä eläinperäisiä ainesosia”.

Vegaanisuudesta huolimatta ei eläinkokeettomuudella markkinointi kuitenkaan ole sallittua. ”Vegaaninen” tai ” Curly Girl -sopiva” väittämät ovat sallittuja, kun tuote on oikeasti kyseiselle käyttäjäryhmälle soveltuva. Alkoholittomuudesta voidaan mainita, jos kyseessä on vaikkapa perheen pienimmille soveltuva suuvesi. 

Allergeeneihin viittaavien väittämien käyttö on rajoitettua siten, että hajusteettomuus, säilöntäaineettomuus tai hypoallergeenit voidaan mainita kriteerien täyttyessä. Hypoallergeeninen-termin käyttö on sallittua, kun valmiste ei sisällä CLP-asetuksen mukaan kategorian 1, 1A tai 1B ihoa herkistäviä aineita eikä minkään muunkaan tahon tunnistamia herkistäviä aineita tai seoksia (Tukes). 

”Hypoallerginen”-merkintä ei kuitenkaan tarkoita, etteikö tuotteessa olisi lainkaan allergioita aiheuttavia ainesosia. Hypoallergeenisuudella tarkoitetaan sitä, että tuotteessa ei ole käytetty kaikkein herkistävimpiä tuoksuja tai ihoa ärsyttäviä raaka-aineita.

Tuotteen pitäisi olla vapaaehtoisten koehenkilöiden ihotestaama ja sen on todettu aiheuttavan erittäin vähän ihoärsytystä tai allergisia reaktioita. Testeissä tuotteen on havaittu soveltuvan esim. herkkäihoisille ja hengitystie oireista kärsiville henkilöille.

Haasteena ovat myös tuoksuttomina markkinoidut tuotteet, joissa on käytetty mietoja hajusteita peittämään raaka-aineiden tuoksut tai osa raaka-aineista saattaa sisältää luontaisen tuoksun (esim. kookos, karitevoi tai ruusu-uute). Täysin ilman hajusteita valmistettu tuote tuoksuu pääsääntöisesti hyvin epämiellyttävälle (teolliselle).

Epämiellyttävä tuoksu laskee tuotteen käyttömukavuutta ja sitä kautta myyntiä. Onneksi tuoksuyliherkille henkilöille kuitenkin löytyy markkinoilta ihan oikeasti tuoksuttomia vaihtoehtoja.

Oma valvonta?

Selkeimmät väittämälaiminlyönnit hiuskosmetiikassa tapahtuvat yleensä eläinkokeettomuudella, parabeenittomuudella, sulfaatittomuudella tai ammoniakittomuudella markkinoitaessa. Hiusalalla toimivat ammattilaiset voisivat kiinnittää enemmän huomiota markkinointiin ja antaa bränditaloille suoraa palautetta. Nähdessänne epäasiallisia markkinointiväittämiä, voitte kysyä ja kyseenalaistaa markkinoinnin ja siten viedä viestiä eteenpäin. 

Ammattilaisen tehtäviin kuuluu myös kuluttajan valistaminen asioista. Asiakaspalvelijalla onkin tuhannen taalan paikka lunastaa itselleen luottamus ja valistaa kuluttajaa markkinoinnin tehokeinojen väärinkäytöstä.

 

Kosmetiikkabisneksessä pyörii Euroopassa vuosittain miljardeja euroja rahaa, joten kilpailu on kovaa ja erottautumiskeinot rajalliset. Markkinointisäädösten rikkomisesta langetetut sakot ovat kosmetiikkajäteille ”viikkorahoja”. Niiden on kannattavampaa maksaa sakkomaksut laittomasta markkinoinnista, kuin jättää provosoiva markkinointi tekemättä. Niin kauan, kun emme kiinnitä huomiota tai vaadi muutosta, mitään ei tapahdu. Joten olisiko nyt myös kentän aika reagoida?

Oheisesta taulukosta näkee kiellettyjen ja sallittujen väittämien perusteet tiivistettynä.

’Ei sisällä’ tyyppinen väiteKielletty: X
Sallittu: Ok
Perustelut
’Ei sisällä’ + ainesosat, jotka EU Kosmetiikka-asetus kieltääxesim. ’Ei sisällä raskaita metalleja’ Väitökset, jotka ilmaisevat, että tuotteella on jokin tietty etu. Etenkin jos tämä etu on lain mukaan minimi vaatimuksillakin kielletty, ei tulisi sallia.
’Ei sisällä’ + ainesosa tai ainesosa kategoria, joita tuotteessa onxesim. ’Ei sisällä Formaldehydia’ (jos tuote sisältää formaldehydin vapauttajia / johdannaisia)Jos tuotteessa väitetään, että siinä on/ei ole tiettyä ainesosaa, ainesosan on tarkoituksella oltava läsnä/puututtava
’Ei sisällä’ + ainesosa, jota ei kuulu olla tuotteessaxesim.Säilöntäaineeton’ (jos tuote on hieno tuoksu, sisältäen korkean määrän alkoholia tai kylpysuolaa, ei sen oleteta sisältävän säilöntäaineita)Väitteet eivät saa koskea tiettyjä erityispiirteitä, jos muissa samanlaisissa tuotteissa on samanlaisia erityispiirteitä tai ominaisuuksia
Ei sisällä allergisia/herkistäviä aineitaxAllergisen reaktion riskin täydellistä puuttumista ei voida taata ja tuote ei saa antaa sellaista kuvaaEi sisällä’ väitteet tai väitteet, jotka tarkoittavat samaa, eivät ole sallittuja, kun ne vihjaavat, että ominaisuudet ovat taattuja perustuen ainesosien puutteeseen
’Ei sisällä’ + ainesosakategoria (esim. hajusteet, säilöntäaineet, väriaineet)OK/xesim. ’Säilöntäaineeton’ on väärin, jos tuote sisältää ainesosan, joka ei ole virallisella säilöntäaine listalla oleva, mutta sillä on antimikrobisen aineen ominaisuuksia. esim. ’Hajusteeton’ on väärin, jos tuote sisältää ainesosan, jolla on hajusteominaisuus, ottamatta huomioon sen muita toimintoja tuotteessa.Tämä väitös on hyväksyttävä, paitsi jos tuote sisältää ainesosan, jolla on tämän ainesosaperheen ominaisuuksia sivuavia toimintoja.
’Ei sisällä’ + ainesosa tai ainesosaperhe, joita käytetään laillisestixesim. ’Parabeeniton’Kosmetiikka tuotteisiin kohdistuvien väitöksien pitää olla objektiivisia ja eivät saa vähätellä kilpailijoita, eivätkä laillisesti käytettyjä ainesosia.
’Ei sisällä’ väitökset, jotka sallivat informoidun päätöksen tietylle kohderyhmälle tai loppukäyttäjäryhmilleOKesim. ’alkoholiton’ suuvedessä, joka on tarkoitettu koko perheen tuotteeksi. esim. ’ei sisällä eläinperäisistä ainesosista’ vegaani tuotteissa.Väitökset ovat olennainen osa tuotteita ja niistä tulee informoida. Tämä auttaa tavallista kuluttajaa tekemään perustellun ostopäätöksen.

Lähteet:
Kosmetiikan markkinointiväittämiin liittyvää ohjeistusta on tarkennettu, tukes.fi, 8.4.2019.
Euroopan unionin virallinen lehti, 11.7.2013, s. 31-34.

Table of Contents

Liity postituslistalle ja saat hyödyllistä tietoa.  

Liity nyt, niin saat suoraan sähköpostiisi ajankohtaista tietoa, uusimpia uutisia ja osallistut eri arvontoihin. 

Sisällysluettelo
Kerro kavereille:
Share on facebook
Share on twitter
Share on pinterest
Share on linkedin

Liity postituslistallemme ja pysyt mukana menossa

Kerro mitä mieltä olit artikkelista? Älä unohda valita “julkaise myös Facebookissa” laatikkoa, jotta tuttusikin näkevät artikkelin. 

Jaa

Share on facebook
Share on linkedin
Share on whatsapp
Share on email