Työstressi

Stressi itsessään kuuluu kaikenikäisten ihmisten elämään.

Ilman stressiä emme suoriutuisi arjen tavallisista asioista, sillä stressi liittyy vahvasti muun muassa tavoitteisiin ja elämän jokapäiväiseen rytmittämiseen. Pieninä annoksina stressi on meille jopa hyväksi ja saattaa lisätä tilapäisesti suorituskykyä, keskittymistä ja tarkkaavaisuutta. Ongelmaksi stressi muodostuu silloin, kun se on jatkuvaa, se alkaa hallita elämää ja vaikuttaa esimerkiksi uneen sekä terveyteen.

”Suomessa neljännes työntekijöistä kokee työstressiä. Tämä vastaa EU-maiden keskitasoa (22 %).” (Työterveyslaitos.)

Ärtymys on yksi ensimmäisistä työstressin oireista. Ärtymyksen tunnetta aiheuttavat pienet vastoinkäymiset ja asiat, jotka normaalisti vain ohittaisi. Jos stressiylikuormitus jatkuu pitkään, se voi aiheuttaa jopa masennusta. Unenpuute on myös yksi oireista. Vaikka nukkuisi tarpeeksi, ei nuku hyvin, sillä stressaantunut ihminen työskentelee alitajuisesti myös yöllä (Merikallio 2000, 9 & 13).

Työstressiä aiheuttavia tekijöitä ovat mm. jatkuva kiire töissä ja töiden paljous, yhteistyö ei suju, epäasiallinen kohtelu ja työn jatkuva keskeytyminen (Hannonen, Mattila-Holappa & Hakanen.)

Stressin tunnistamisen voi aluksi havaita itse, sillä stressiprosessi voi pitkään olla sisäinen, eikä näy ulospäin. Kun stressi voimistuu ja jatkuu, esiintyy oireita enemmän, silloin ne myös alkavat näkyä ulospäin (Toppinen-Tanner & Ahola 2012, 110).

Stressin oireita

Helposti huomattavissa olevia ja päivittäisiä oireita ovat mm. unihäiriöt, itkuherkkyys, ärtyneisyys ja sosiaalisista suhteista vetäytyminen (Merikallio 2000, 15.) Kun stressi jatkuu pitkään, oireet alkavat muistuttamaan masennuksen ja työuupumuksen oireita. Stressi heikentää työmuistia, tarkkaavaisuutta, arviointia ja päätöksentekoa. On hyvä seurata työssä suoriutumista, jotta voi kiinnittää huomiota työskentelyä haittaaviin tekijöihin (Toppinen-Tanner & Ahola 2012, 155). 

Stressin fyysisiä oireita ovat: sydämen lyöntitiheyden nouseminen, hikoilu, verenpaineen kohoaminen tai heilahtelu, hengityksen kiihtyminen, päänsärky ja vatsaoireet (Toppinen-Tanner & Ahola 2012, 23.) Monissa tutkimuksissa on todettu, että jatkuva stressi voi heikentää vastustuskykyä ja altistaa erilaisille sairauksille.

Jos henkilöllä on jo ennestään diagnosoitu tai diagnosoimaton sydäntauti, voi stressaavasta tilanteesta aiheutua kuormituspiikki, joka voi laukaista jopa sydäninfarktin (Toppinen-Tanner & Ahola 2012, 137.) Hiusalan ammattilaiset tietävät, että pahimmillaan stressi näkyy myös hiuksissa ”elottomuutena”, hiustenlähtönä ja hiuspohjan arkuutena tai kireytenä.

Hyvillä elämäntavoilla voi pystyä hallitsemaan stressiä. Hyvien elämäntapojen noudattaminen saattaa vaikeutua, jos työ on erityisen kuormittavaa. Stressaantuneella ihmisellä ei yleensä ole energiaa ja aikaa syödä terveellisesti tai liikkua. Osa voi yrittää lievittää stressiä epäterveellisillä elämäntavoilla, kuten alkoholin liikakulutus, tupakoiminen ja lohtusyöminen (Toppinen-Tanner & Ahola 2012, 71).

Oman työkyvyn säilyttäminen ja työ- sekä vapaa-ajan tasapainottaminen ovat suuressa osassa arjen hallintaa ja jaksamisen turvaamista. Ensin on tunnustettava, että on tarve muutokseen. Kun huomaa työkyvyn heikentyneen, voi hakeutua työterveyshuoltoon, ja miettiä onko tarvetta hoidolle ja sairaslomalle. Omiin ajatus- ja toimintatapoihin tarvitaan muutos, jotta paranisi kokonaan, eikä tilanne toistuisi (Sarkkinen 2018). 

Itselle sopivia stressinhallintakeinoja kannattaa etsiä aktiivisesti jo ennen kuin stressi ottaa elämästä vallan ja vie voimavarat sekä terveyden äärirajoille. Mikäli tilanne pääsee pitkittymään, on palautuminen hitaampaa ja enemmän voimavaroja vaativampaa. Ystävät ja perhe, sekä heidän kanssaan asiasta puhuminen auttavat paljon.

Rajojen asettaminen ja kieltäytyminen liian vaativista tai ajallisesti mahdottomista tehtävistä, mutta ennen kaikkea myös uni, on tärkeää palautumisen kannalta (Toppinen-Tanner & Ahola 2012, 78.) Voimavarojen lisäämiseksi pitää huolehtia, että saa tarpeeksi lepoa, rentoutuu ja tekee itselle mieluisia asioita (Sarkkinen 2018.)

Ylikuormituksen oireet kehossa
Mielialan vaihtelu
Väsymys
Univaikeudet
Lihaskivut
Toistuvat flunssat
Muistiongelmat

Lähteet:
Toppinen-Tanner, S. & Ahola, K. 2012. Kaikkea stressistä. Työterveyslaitos.


Merikallio, A. 2000. Katkaise stressikierre -oikaise työelämäsi. Helsinki: Kauppakaari.

Työterveyslaitos: Hannonen, H. Mattila-Holappa, P. & Hakanen. Stressi ja työuupumus. Viitattu 28.6.2019. https://www.ttl.fi/tyontekija/tyostressi-ja-uupumus/

Sarkkinen, M. Stressiä vai työuupumusta?  Lopulta pinnistelykään ei auta. Viitattu 28.6.2019. https://www.ttl.fi/tyopiste/stressia-vai-tyouupumusta-lopulta-pinnistelykaan-ei-auta/

Stressi kuuluu elämään, Mieli ry, Viitattu 1.8.2019, https://mieli.fi/fi/mielenterveys/hyvinvointi/stressi-kuuluu-el%C3%A4m%C3%A4%C3%A4n

Table of Contents

Liity postituslistalle ja saat hyödyllistä tietoa.  

Liity nyt, niin saat suoraan sähköpostiisi ajankohtaista tietoa, uusimpia uutisia ja osallistut eri arvontoihin. 

Sisällysluettelo
Kerro kavereille:
Share on facebook
Share on twitter
Share on pinterest
Share on linkedin

Liity postituslistallemme ja pysyt mukana menossa

Kerro mitä mieltä olit artikkelista? Älä unohda valita “julkaise myös Facebookissa” laatikkoa, jotta tuttusikin näkevät artikkelin. 

Jaa

Share on facebook
Share on linkedin
Share on whatsapp
Share on email