Rauhoittuminen ja uni

Rauhoittuminen

Koetko sanan rauhoittuminen heti omaksesi ja kuuluuko se sinun jokapäiväiseen arkeesi? Vai tuntuuko käsite vieraalta ja kaukaiselta? Käsitteeltä, jonka haluaisit omaksua, mutta jostain syystä sinulla ei tunnu olevan siihen tarpeeksi aikaa kiireisen työelämäsi ja vapaa-aikasi vuoksi?

Yrittäjänä arki on hektistä, eikä työhaasteet ja ongelmat jää välttämättä töihin vapaa-ajalla tai lomallakaan. Monta rautaa on tulessa, kun on vastuussa itsensä lisäksi myös asiakkaista ja työntekijöistään, perheestä puhumattakaan. Työtaakka ei tipu harteilta ja kehittyä täytyy jatkuvasti. Ei siis ihme, että monen mieli voi jäädä ylikuormitustilaan.

Sinusta saattaa tuntua siltä, että vapaa-ajallasikaan et pysty keventämään ja pysähtyminen tuntuu mahdottomalta. Työhuolet hidastavat nukahtamista ja pahimmassa tapauksessa koitat nipistää nukkumisesta, jotta saisit lisää tunteja päivään. Päivästä toiseen sama noidankehä jatkuu lumipalloefektin lailla ja väsyneenä töihin keskittyminen on haasteellista.

Kuva: Pixabay

On todettu, että rentoutuminen ja rauhoittuminen palauttaa. Se auttaa meitä jaksamaan kiireisen arjen keskellä. Rentoutuminen estää meitä palamasta loppuun ja puristamasta loppujakin mehuja meistä. Tärkeintä on kuitenkin löytää itselle sopiva rauhoittumismuoto. Jollekin se voi olla jooga, toiselle meditaatiohetki ennen nukkumaan menoa ja toinen kokee tärkeäksi metsässä juoksemisen, jolloin keskittyy vain juoksemiseen ja luonnon ääniin. Pääasia on harjoitella olemaan läsnä, juuri siinä hetkessä mitä tekee ja olla takertumatta mielessä laukkaaviin ajatuksiin.

Tekemättömyys kiireen keskellä voi tuntua vieraalta ja jopa ahdistavalta. Oma sisäinen maailma ja omat toiveet on siirretty syrjään ja niiden äärelle pysähtyminen voi aluksi jopa pelottaa. Tekemättömyydessä kehoon varastoituneet tunteet saattavat nousta pinnalle ja etsiä uutta aikaa niiden käsittelemiselle. Kuitenkin itsetuntemus voi kasvaa vain tutustumalla itseensä ja omaan sisimpäänsä.

Voisitko jo ensi viikolla luvata itsellesi, että päätät merkata kalenteriin aikaa itsesi hemmottelulle. Ostat ne kauniit uudet treenivaatteet ja aloitat sen kauan mietteissä olleen uuden harrastuksen. Soitat ystävällesi, ketä et ole nähnyt pitkään aikaan ja sovitte treffit. Lähdette puolisosi kanssa katsomaan sen elokuvan, josta olette jo kauaa puhuneet vai vietkö lapsesi viikonloppureissulle, jossa saatte keskittyä vaan toisiinne.

Työt eivät lopu tekemälläkään, mutta jaksamisen sietokyky kylläkin. Muista, ethän unohda itseäsi. Sinäkin olet tärkeä.

Teksti: Tiina Montonen

Lähteet:

Mieli, Suomen mielenterveys ry. Rentoutuminen palauttaa voimia. https://mieli.fi/fi/mielenterveys/hyvinvointi/rentoutuminen-palauttaa-voimia

Kuva: Pexels

Uni on ykkönen

Unella on suuri vaikutus jaksamiseen sekä kehon palautumiseen. Liikunnan määrän ja sen vaikutuksista kehoon sekä unen määrän ja laadun seurantaan tarkoitetut laitteistot, ovat tänä päivänä jokaisen kuluttajan saatavilla. Nykyteknologia mahdollistaa tehokkaasti kehon eri toimintojen seuraamisen.  Muun muassa aktiivisuusrannekkeet, älykellot, älylaitteiden askelmittarit, erilaiset liikunta-applikaatiot ja älysormukset tarjoavat kohtuullisen edullisia vaihtoehtoja oman kehon toimintojen seuraamiseen.

Apuvälineet auttavat meitä kiinnittämään huomiota olennaiseen, eli kehomme hyvinvointiin, mutta ne eivät lue ihmisen ”pään sisältöä”. Tiedämme, että stressi ja kehon rasittaminen näkyvät mittaustuloksissa muun muassa kohonneena sykkeenä tai levottomana unena. Mutta suurin mittari on ehdottomasti keho itse. Käyttämällä apuvälineitä, mutta opettelemalla lukemaan omia kehon tuntemuksia, pääset varmasti kaikkein tehokkaimpaan ja luotettavimpaan lopputulokseen.

Jatkuva aamuinen väsymys voi kieliä muun muassa uni-valverytmin häiriöstä, liiallisesta stressistä (kortisolin tuotanto ja sen vaikutukset kehoon), hormonitoiminnan muutoksista, väärästä unirytmistä tai liian lyhyistä yöunista, liian voimakkaasta fyysisestä rasituksesta, vähäisestä liikunnasta, sängystä, peitosta tai tyynystä, kehon nestetasapainosta, nautintoaineista, ravitsemuksesta, huonelämpötilasta tai vaikkapa uniapneasta tai masennuksesta (jotka on syytä tutkituttaa aina ammattilaisilla) (Mieli.fi.). Siksi apuvälineillä saadut mittaustulokset kannattaa ottaa suuntaa antavana datana ja lisätä siihen kehon tuntemukset. Lopulta voidaan pysähtyä pohtimaan, mitkä asiat yhdessä tai erikseen, voivat kokonaiskuvaan tässä kohdassa vaikuttaa.

Varaa aikaa unelle

Aivojen puhdistuminen tapahtuu unen aikana. Silloin aivo-selkäydinneste huuhtoo aivojen soluvälitilassa olevia kuona-aineita syvemmältä kuin valvetilan aikana. Syvimmän univaiheen aikana hermosolujen väliset kytkennät vahvistuvat (etenkin muistiin vaikuttavilla alueilla) ja kehon soluvauriot korjautuvat. Epäsäännöllinen unirytmi, liian vähäinen tai liiallinen unen määrä, altistavat 2-tyypin diabetekselle sekä sydän- ja verisuonitaudeille (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.)

Teksti: Marja Pahkala


Lähde: https://www.ttl.fi/tyontekija/uni-ja-palautuminen/

Alkuperäinen teksti kokonaisuudessaan julkaistu Hiusuutisissa 2/20.

Lähteet:

https://mieli.fi/fi/mielenterveys/hyvinvointi/unen-merkitys, viitattu 13.2.2020

https://mieli.fi/fi/kehitt%C3%A4mistoiminta/lapset-ja-nuoret/unitehdas, viitattu 13.2.2020

https://thl.fi/fi/web/elintavat-ja-ravitsemus/uni, viitattu 13.2.2020

https://www.ttl.fi/tyontekija/uni-ja-palautuminen/, viitattu 13.2.2020

Table of Contents

Liity postituslistalle ja saat hyödyllistä tietoa.  

Liity nyt, niin saat suoraan sähköpostiisi ajankohtaista tietoa, uusimpia uutisia ja osallistut eri arvontoihin. 

Sisällysluettelo
Kerro kavereille:
Share on facebook
Share on twitter
Share on pinterest
Share on linkedin

Liity postituslistallemme ja pysyt mukana menossa

Kerro mitä mieltä olit artikkelista? Älä unohda valita “julkaise myös Facebookissa” laatikkoa, jotta tuttusikin näkevät artikkelin. 

Jaa

Share on facebook
Share on linkedin
Share on whatsapp
Share on email