Liikunnan tärkeys työhyvinvoinnissasi

Liikunnan tärkeys terveyden ja hyvinvoinnin edistäjänä on yleisesti tiedossa. Paljon puhutaan myös liikunnan merkityksestä työhyvinvoinnin kannalta. Yhä useammin nostetaan uutisotsikoihin liikunnan tärkeys terveyttä ja jaksamista ajatellen. Terveyden edistämisen ja terveyden ylläpitämisen tehokkaana keinona toimii liikunta. Oikein annostellun liikunnan avulla voidaan vaikuttaa myönteisesti lähes kaikkiin elimistön toimintoihin.

Liikunnalla voidaan hoitaa tai ehkäistä tiettyä oiretta tai sairautta. (Huttunen 2018.) 

Nykyaikana työ on yhä kuormittavampaa ja ylitöitä kertyy helposti mittariin. Heikohko työergonomia, sekä liikunnan vähäisyys aiheuttavat erilaisia kehon kiputiloja ja jumituksia, jotka heikentävät pahimmassa tapauksessa omaa työn laatua ja työssä jaksamista. 

Nykyiset elämäntavat saavat helposti liikunnan tärkeyden unohtumaan kiireisen arjen keskellä. Työn kuormittavuus ja ylityöt saavat treenitrikoot jäämään kaappiin ja työpäivän jälkeen sohva ja televisio vievät houkutuksellaan yhä useammin voiton. Perheellisellä oma aika saattaa olla vähissä ja omasta ajasta nipistetään, jotta aikaa jää tarpeeksi perheelle.

Liikunta on korvaamaton apu työssä jaksamiselle ja hyvän työergonomian mahdollistamiselle

Seisomatyön aiheuttamia rasituksia voidaan vähentää tukilihasten vahvistamisella. Oleellisia lihaksia ovat selkälihakset sekä syvät vatsalihakset. Jo muutaman kerran viikossa tehdyt jumppaliikkeet edesauttavat kehon sisäisen korsetin vahvistumista, vaikuttaen ryhtiin sekä helpottaen jaksamista ja mahdollisia kiputiloja. 

Syvien lihasten vahvistaminen edesauttaa hyvän työasennon pysymiseen eikä uupumus iske niin helposti, kun peruskunto on hyvä. Kiinnittämällä huomiota seisoma-asentoon, nivelet eivät kuormitu liikaa. Hyvän asennon avulla asentoa ylläpitävät lihakset saadaan aktivoitumaan ja tukemaan selkärankaa ja alaraajojen niveliä (Saarikoski 2016).  Työssä selviää päivän jalkojen päällä ja työpäivän jälkeen urheilukin alkaa kiinnostaa aivan toisenlaisessa mittakaavassa.

Myös hyvillä työkengillä, oikeanlaisilla työvälineillä, työskentelykorkeuden säätämisellä, ergonomisilla työasennoilla ja työasentojen vaihtelemisella (esim. satulatuolin käyttö työskenneltäessä) on suuret vaikutukset koko kehon hyvinvointiin ja työskentelymukavuuteen. Nämä asiat jäävät usein sivurooliin ja siksi niihin tulisi tietoisesti säännöllisin väliajoin kiinnittää huomiota.

Alaselkäkipua tuntee kahdeksan kymmenestä aikuisesta elämänsä aikana. Työkyvyttömyyseläkkeistä ja sairaspoissaoloista valtaosa johtuu selkäsairauksista. (Pohjolainen, Leinonen & Malmivaara 2014.) Liikunnalla on positiiviset vaikutukset selän kunnon kannalta. Säännöllinen liikunta kehittää ja ylläpitää selkälihasten voimaa ja kestävyyttä.

Säännöllinen liikunta vilkastuttaa selän verenkiertoa, sekä ehkäisee selkävaivojen uusiutumista ja kroonistumista. (Taimela 2017). On hyvä huomioida myös oikeaoppinen istuma-asento. Huono istuma-asento voi aiheuttaa niska- ja hartiaseudun vaivoja sekä lantion asennon muutosta ja alaraajojen toiminnan muutoksia (Saarikoski 2016). 

Taukojumpat ovat hyvä keino vetreyttää kehoa työpäivän aikana ja säännöllistä venyttelyä ei tulisi unohtaa. On tärkeää kiinnittää huomiota myös erilaisiin nostoasentoihin ja niiden kuormittavuuteen selkää ajatellen. Ennaltaehkäisy on oleellinen asia, jotta pystytään estämään mahdollisesti huonosta työergonomiasta johtuvat kiputilat. Liikkumisen täytyy olla mielekästä, jotta motivaatio pysyy liikunnan suhteen. Kuntosalien ryhmäliikuntatunnit ovat oivallinen tapa saada aikataulutettua kalenteriin aikaa säännölliselle urheilusuoritukselle. 

Jos itselleen on haasteellista ottaa kiireisen perhearjen vuoksi vapaata liikuntasuorituksiin, voi kotona toteuttaa kotijumpan. Netissä löytyy kattavasti ohjeita kotijumppiin liittyen. Yhteiset perheen kanssa toteutetut lenkit ovat myös hyvä keino lisätä omaa liikuntamäärää, tinkimättä perheen kanssa vietetystä ajasta. Tarvittaessa voi kuntosaliohjelman suunnittelemisen apuun pyytää apua esimerkiksi kuntosalin kuntosaliohjaajalta tai Personal trainerilta. Useat kuntosalit tarjoavat kyseisiä palveluja yrityksissään.

Lähteet

Huttunen, J. 2018. Terveysliikunta – kuntoa, terveyttä ja elämänlaatua. Lääkärikirja Duodecim. Duodecim terveyskirjasto. Viitattu 4.10.2019. https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00934 

Pohjolainen, T., Leinonen. V., Malmivaara, A. 2014. Alaselkäkipu. Duodecim terveyskirjasto. Viitattu 4.10.2019. https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=khp00002  

Saarikoski, R. 2016. Istuma-asento. Duodecim terveyskirjasto. Viitattu 4.10. 2019. https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=tuk00185 

Saarikoski, R. 2016. Seisoma-asento. Duodecim terveyskirjasto. Viitattu 4.10. 2019. https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=tuk00186 

Taimela, S. 2017. Alaselän vaivat – liikuntaohje. Lääkärikirja Duodecim. Duodecim terveyskirjasto. Viitattu 4.10.2019. https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00978 

Table of Contents

Liity postituslistalle ja saat hyödyllistä tietoa.  

Liity nyt, niin saat suoraan sähköpostiisi ajankohtaista tietoa, uusimpia uutisia ja osallistut eri arvontoihin. 

Sisällysluettelo
Kerro kavereille:
Share on facebook
Share on twitter
Share on pinterest
Share on linkedin

Liity postituslistallemme ja pysyt mukana menossa

Kerro mitä mieltä olit artikkelista? Älä unohda valita “julkaise myös Facebookissa” laatikkoa, jotta tuttusikin näkevät artikkelin. 

Jaa

Share on facebook
Share on linkedin
Share on whatsapp
Share on email