Virhe! Kirjautuminen epäonnistui.

Kirjaudu sisään


Unohtuiko salasana ?

Ei huolta, soita toimistolle numeroon 09 7745 160.

Jäsensivut

Tervetuloa Suomen Hiusyrittäjien jäsensivulle! Tälle jäsensivujen etusivulle julkaistaan ajankohtaista tärkeää informaatiota. Jäsentiedotteet ja esim. yrittäjien TES-infot näet yläreunan valikoista.

Suomen Hiusyrittäjät ry:n jäsenenä löydät näiltä sivuilta tietoa jäsenyysmuotosi mukaisin oikeuksin. Tiedotteet, uusimmat Hiusuutiset, lomakkeet ja kaavakkeet, asiakirjat, ohjeet ja muut artikkelit ja materiaalit, jotka ovat vain jäsenien käyttöön tarkoitettuja. Valitse sivun ylälaidan valikosta jäsenyysmuotosi mukainen osio.

Voit ladata viimeisimmät uutiset, Hiusuutiset -lehdet sekä muut tiedostot tältä sivulta klikkaamalla linkkiä. Tiedostot latautuvat suoraan koneellesi.


Ladattavat tiedostot

Tiedotteet

Yritysjäsenille tarkoitetut sivut. Jos et tavoita toimistosta ketään, kiireellisissä työsuhdeasioissa voit olla yhteydessä Hiusyrittäjien Oikeusturvan Jyrki Järviseen, muissa neuvonta-asioissa ota yhteyttä puheenjohtaja Monica Paavilaiseen tai varapuheenjohtajiin Tiina Sohlberg tai Anita Koski.


Tiedotteet

TES / Palkkataulukot / Työsuhdeinfo

Tiedostot

Tiivistelmä työehtosopimukseen tulleista muutoksista 17.12.2013

Keskituntiansio

Hiusalan työehtosopimukseen tulee nyt täysin uutena käsitteenä keskituntiansio, josta vakiintuneesti käytetään lyhennettä KTA. Ainakin osa työnantajista on pohdiskellut sitä, miksei KTA:ta meillä ole, vaikka se sangen yleinen muissa työehtosopimuksissa on. Aiemmin ei tätä ole haluttu ottaa mukaan erillisenä, yksittäisenä asiana, kun työehtosopimusta on tarkasteltava kokonaisuutena, ja sangen laajana sellaisena.

Mutta nyt siis keskituntiansio on olemassa: kyseessä on tavallaan laskennallinen käsite, mutta se pohjautuu toteutuneisiin faktoihin.

KTA saadaan jakamalla työntekijälle kuuden kuukauden laskentajakson työajalta maksettu palkka tehtyjen työtuntien lukumäärällä. Laskentajaksot ovat 1.1.-30.6. ja 1.7.-31.12. Alle kuusi kuukautta kestäneissä työsuhteissa KTA saadaan jakamalla työsuhteen aikana maksetut palkat tehtyjen työtuntien määrällä. On tärkeää huomioida, että tässä yhteydessä käsite ”tehdyt työtunnit” tarkoittaa todellakin todellista työntekoaikaa, ei mahdollisia palkallisia poissaoloja.

Keskituntiansiota käytetään maksettaessa palkkaa sairausajalta, vuosivapaan ajalta (uusi käsite, katso seuraava kohta) sekä (palkallisen koulutuksen ajalta). KTAn käyttö koulutuksen ajalta on poistettu, 1.6.2015 voimaan tulleessa TESissä.

Ehkä konkreettisin, ja ainakin todennäköisesti ensimmäisenä kohdalle osuva, ero vanhaan on sairausajan palkan maksu. Vanhan työehtosopimuksen mukaanhan työntekijän sairastuessa hän sai saman palkan kuin työssä ollessaan tulevan työvuorolistan mukaan, myös mahdollisine lisineen, kuten ilta- ja lauantailisä. Eiväthän lisät tietenkään mihinkään ”katoa”, mutta tarkastelun kääntyessä taaksepäin ne ovat mukana todellisuudessa maksetuissa palkoissa, joista KTA lasketaan. Eikä siis enää tavallaan tulevan ajan ”teoriaa”.

Arkipyhävähennykset pois – tilalle vuosivapaajärjestelmä

Yksi suurimpia uudistuksia uudessa työehtosopimuksessa on uuden vuosivapaajärjestelmän käyttöönottaminen. Samalla poistuvat arkipyhien aiheuttamat ao. viikkojen työaikojen lyhennykset.

Eli 1.2.2014 alkaen arkipyhäviikoilla työskennellään arkipäivinä (ja mahdollisesti ns. tavallisena sunnuntaina) ja arkipyhä on luonnollisesti vapaa. Mutta kyseisille viikoille ei siis tule enää mitään lisävapaapäiviä. Tämä määräys astuu voimaan vasta helmikuun alusta, koska tammikuun alun arkipyhät on jouduttu jo ennakoimaan vanhan työehtosopimuksen mukaisesti.

Tilalle tulee vuosivapaajärjestelmä, joka merkitsee maksimissaan kahdeksan vapaapäivän kertymistä kalenterivuoden aikana. Siis työnteko, tunteina laskettuna, kerryttää näitä vapaapäiviä ”pitkin vuotta”. Kertymisen rytmi on seuraava:

Vapaapäivien lukumäärä (á 7,5 tuntia)Vaadittava tehtyjen työtuntien lukumäärä
1217
2434
3651
4868
51085
61302
71519
81736

Työtunteihin rinnastetaan työssäolon veroisina myös ne poissaolot, joista työnantajalla on palkanmaksuvelvollisuus. Lisäksi otetaan mukaan sellainen koulutusaika, joka ei ole työaikaa, mutta josta työnantaja korvaa osittainkin ansionmenetyksen.

Vuosivapaajärjestelmässä kertyvät vapaapäivät annetaan kokonaisina päivinä työnantajan määräämänä ajankohtana yhdessä tai useammassa erässä kertymistä seuraavan vuoden huhtikuun loppuun mennessä eli siis vapaat, joiden kerääminen alkaa 1.2.2014, on annettava huhtikuun loppuun 2015 mennessä. Työnantaja saa siis sijoittaa vapaat yrityksen kannalta soveltuvimpaan ajankohtaan, mutta rajoituksena on se, että etukäteen voi antaa enintään viisi vapaapäivää (= 37,5 tuntia). Tämä rajoitus on olemassa siksi, että jos työsuhde päättyy, liikaa annetut vapaapäivät saa vähentää lopputilistä, ja näin varmistetaan, ettei vähennys olisi kohtuuttoman suuri.

Vähintään kolmen päivän mittaisesta vapaasta on ilmoitettava työntekijälle kaksi viikkoa ennen ja yksittäiset vapaat voi ilmoittaa työvuoroluettelossa.

Palkka vuosivapaalyhennyksen ajalta maksetaan keskituntiansion mukaan.

Osa-aikatyöntekijöille voidaan sopia maksettavaksi rahakorvaus.

Täsmennys viikonloppuvapaisiin

Työehtosopimuksessa on määräys vähintään kerran kalenterikuukaudessa annettavasta viikonloppuvapaasta. Määräyksen perussisältö ei muutu mitenkään, mutta vuosilomaan liittyen on sovittu rajoituksesta.

Lähtökohtanahan on, että vapaa toteutuu ns. tavalla tai toisella. Nyt on sovittu, että viikonloppuvapaisiin voidaan laskea enintään yksi viikonloppu kesäloman osalta ja yksi viikonloppu talviloman osalta.

Lomapalkan laskentaan totaalinen muutos

Toinen suuri muutos uudessa työehtosopimuksessa koskee lomapalkkaa.

Vanhat käsitteet lomapalkka, lomakorvaus ja lomaraha poistuvat kokonaan! Työsuhteen päättyessä suoritettavaa määrää on toki edelleen kutsuttava lomakorvaukseksi, mutta senkin sisältö uudenlainen alla selostetun mukaisesti.

Jatkossa lomien yhteydessä suoritetaan aina vain yksi maksu, joka perustuu kaikilla työntekijöillä lomanmääräytymisvuoden (1.4.-30.3.) ansioihin. Siis nyt rahakorvauskin määräytyy kaikille samalta ajalta kuin lomaakin ansaitaan.

Uusi maksu on nimeltään lomaraha. Ylimenokauden ajan on siis olemassa kaksi ”lomarahaa”, joilla on erilainen sisältö, mutta neuvotteluosapuolet eivät halunneet lähteä tässä kohdin ”keksimään” mitään uusia nimikkeitä.

Lomarahan suuruus on 15 % lomanmääräytymisvuoden ansiosta, jos työsuhde 31.3. mennessä on kestänyt alle vuoden ja 19 %, jos työsuhde 31.3. mennessä on kestänyt vähintään vuoden. Jälkimmäisessä tapauksessa, jossa useimmiten on siis kertynyt sekä kesä- että talvilomaa, molempien alkamista ennen tulee maksaa niihin kohdistuva osuus (täyden loman kyseessä ollen kesällä 24/30 ja talvella 6/30).

Lomanmääräytymisvuoden ansioon lasketaan luonnollisesti työajalta maksetut palkat, mutta lisäksi laskennallinen palkka eräiden vuosilomalaissakin lueteltujen poissaolojen osalta, mutta ei esimerkiksi maksettuja vuosilomiin liittyviä suorituksia miltään osin. Laskennallisen palkan määrittely noudattaa suunnilleen nykyisen työehtosopimuksen määräyksiä esimerkiksi osa-aikaisten kohdalla todettuina, mutta uuteen työehtosopimukseen määräykset on pyritty kirjoittamaan selkeästi, mutta kattavasti, joten ns. maailman lyhyin määritelmä ei ole.

Jos työsuhde päättyy ennen loman pitämistä työntekijästä johtuvasta syystä, jollainen ei tietenkään ole esimerkiksi määräaikaisen työsuhteen päättyminen, lomarahaprosentti on alhaisempi!

Tällöin 31.3. mennessä alle vuoden kestäneiden työsuhteiden osalta lomaraha 10 % ja vähintään vuoden kestäneiden osalta 12,5 %.

Tämä uusi lomaraha astuu voimaan lomanmääräytymisvuoden vaihtuessa eli 1.4.2014!

Ylimenokausi on tämäntyyppisessä uudistuksessa välttämätön.

Niiden lomien osalta, jotka on ansaittu 1.4.2013-31.3.2014, toimitaan vanhan työehtosopimuksen mukaan.

Useimmissa yrityksissä uusi tes tulee tältä osin sovellettavaksi ensimmäisen kerran ensi kesänä maksettaessa kesätyöntekijöille lomarahaa, tai useimmiten tietenkin lomakorvaus määräaikaisen työsuhteen päättyessä.

VUOSILOMALAIN MUUTOKSET

Eduskunnan tänä vuonna päättämiä muutoksia Vuosilomalakiin on selostettu useissa eri yhteyksissä pitkin vuotta, myös mm. Suomen Hiusyrittäjien tiedotteessa yritysjäsenille 7.5.2013.

Seuraavassa hiukan kertausta lakimuutoksen kahdesta tärkeimmästä kohdasta.

Sairastuminen vuosilomalla

Työntekijän sairastuessa vuosilomallaan hänellä on oikeus pyytää sairaudenaikaisen loman siirtämistä jo ensimmäisestä sairauspäivästä alkaen. Edellytyksenä on, että työntekijä ilmoittaa sairastumisestaan ja loman siirtämisestä välittömästi sekä luonnollisesti toimittaa myöhemmin työnantajalle luotettavan selvityksen sairaudestaan. Julkisuudessa on joissain yhteyksissä annettu ymmärtää, että siirretyn loman ajankohtakin olisi työntekijän määrättävissä, kun käytetään muotoa ”työntekijällä on oikeus siirtää”, tai vaihtoehtoisesti, että lomaa jatkuu suoraan automaattisesti. Näinhän asia ei tietenkään ole! Siirretyn loman ajankohdan määrää työnantaja. Siirrettykin loma on pyrittävä antamaan lomakaudella eli siis kesäloman osalta syyskuun loppuun mennessä. Mikäli tämä ei ole mahdollista, siirretty loma on annettava vuoden loppuun mennessä. Vastaavasti talviloma huhtikuun loppuun mennessä ja ellei tämä ole mahdollista, ao. vuoden loppuun mennessä.

Lienee järkevää kunkin työnantajayrityksen laatia ohjeet siitä, miten ja milloin edellä mainituista seikoista on työntekijän ilmoitettava juuri siinä yrityksessä, sekä muista toimintatavoista asian suhteen.

Loman kertyminen erisisältöisten työsuhteiden ajalta

Aiemminhan rajanveto lomapalkan laskemisen suhteen on tehty sillä perusteella, millainen työsuhde on loman alkaessa. Eli kokoaikainen on saanut kiinteän normaalin kuukausipalkkansa ja provisiopalkkaiset ja osa-aikaiset prosentin mukaan lasketun lomapalkan.

Nyt vuosilomalaki määrää, että jos työsuhde lomanmääräytymisvuoden aikana on muuttunut kokoaikaisesta osa-aikaiseksi tai päinvastoin, lomapalkka lasketaan aina prosentin mukaan lomanmääräytymisvuoden ansiosta, hiusalalla siis 10 % tai 12,5 %.

Jottei asia olisi liian yksinkertainen, tuo koskee siis vain lomanmääräytymisvuoden aikana tapahtuneita muutoksia. Jos työsuhde muuttuukin lomanmääräytymisvuoden päättymisen jälkeen, mutta ennen loman pitämistä, ja se on lomanmääräytymisvuoden ollut koko ajan samanlainen, lomapalkan laskemistavan määrää työsuhteen sisältö lomanmääräytymisvuoden aikana. Tämä periaate ei käytännössä ole vieras hiusalalla, koska näin käytännössä on lähes aina toimittu tähänkin asti.

Tämä muutos on jouduttu selostamaan tässä, vaikka koskeekin viimeisen kerran lomanmääräytymisvuotta 1.4.2013-31.3.2014 eli siltä ansaittua vuosilomaa. Siksi myös nuo ns. vanhat prosentit.

Sillä HUOM! HUOM! uusi Hiusalan työehtosopimus pitää sisällään aivan uuden tavan laskea ja käsitellä vuosilomiin liittyviä maksuja! Eli tätä uutta lainkohtaa ei hiusalalla tarvitse lainkaan pohtia 1.4.2014 jälkeen ansaittavien vuosilomien osalta! Sen kanssa siis hikoilkoon muut.

Tästä asiasta tarkemmin selostuksessa uuden työehtosopimuksen sisällöstä.

Neuvotteluiden tuloksena osapuolet päättivät jatkaa aiemmin perustetun palkkaus- ja työaikatyöryhmän työtä, tavoitteena rakentaa esitykset kannustavammasta palkkaus-järjestelmästä tämän sopimuskauden aikana. Samalla tarkastellaan erilaisia työaikamuotoja, työaikojen painottumista sekä muita työaikaan liittyviä muutostarpeita.

Lisäksi osapuolet päättivät perustaa yhteisen työryhmän pohtimaan alan työhyvinvointiin, työssä- jaksamiseen ja työturvallisuuteen liittyviä kehitystarpeita. Tämän työryhmän tulee jättää oma esityksensä mahdollisista TES -muutostarpeista 30.4.2015 mennessä.

Kokonaisuutena tämänkertaiset neuvottelut etenivät rakentavassa hengessä, joskin hitaasti. Kun pääsimme yhteisymmärrykseen siitä, että nykyinen provisiopalkkaus, kaikilta osin, säilyy ennallaan tämän sopimuskauden, vauhdittui myös sopimukseen pääsy.

Palkkataulukko 1.1.2014 – 31.12.2014 

Palkkataulukko 1.1.2014 – 31.12.2014

Hiusalan TES 1.11.2011 – 31.10.2013

Lataa Hiusalan TES 1.11.2011 – 31.10.2013 pdf tästä.

Palkkataulukko

Lataa palkkataulukko 1.1.2013 – 31.10.2013 pdf tästä.

OPPILASPALKKASUOSITUS 1.1.2013 ALKAEN

Hiusalan työehtosopimukseen on edelleen kirjattu, että ensimmäisen ja toisen vuoden oppilaiden osalta palkat sovitaan työnantajan ja oppilaan kesken. Kolmannen vuoden oppilaan palkka on määritelty työehtosopimuksen palkkataulukkoon.

Jäsenistön toivomuksesta liiton hallitus on antanut suosituksen ensimmäisen ja toisen vuoden oppilaiden palkoista. 1.1.2013 alkaen suositus, ei siis määräys, on seuraavassa. Suositus jakautuu kahteen osaan, joista toinen koskee varsinaisia oppisopimusoppilaita ja toinen koulussa opiskelevia, ns. avustavia työntekijöitä, jotka ovat työssä kouluajan ulkopuolella. Näin siksi, että oppisopimusoppilaiden osalta työnantajalla on myös koulutusvelvollisuus

Avustavat työntekijät

Avustavien työntekijöiden osalta ei ole tehty eroa oppivuosien määrän perusteella, joten palkkasuositus opiskeluvuosista riippumatta on seuraava (suluissa tuntipalkka):

PääkaupunkiseutuI paikkakuntakalleusluokkaII paikkakuntakalleusluokka
850,- (5,31)811,- (5,07)795,- (4,97)
Oppisopimusoppilaat
I vuoden oppilas499,- (3,12)476,- (2,98)466,- (2,91)
II vuoden oppilas835,- (5,22)795,- (4,97)772,- (4,83)

Kyseessä on siis suositus, joka astuu voimaan 1.1.2013. Nämä eivät siis ole vuoden vaihteessa jo yrityksen palveluksessa olevien oppilaiden ”uusia palkkoja”!

Näillä ensimmäisen ja toisen vuoden oppilailla on tuolla hetkellä aina olemassa nimenomaan henkilökohtainen palkka, jota tulee korottaa siten kuin kohdassa ”Palkankorotus 1.1.2013” on selostettu.

Muistutamme tässä samalla, että koulun oppivuosi on 12 kk:n pituinen ajanjakso. Eli jos koulu alkaa elokuussa, myös toinen ja kolmas oppivuosi alkavat elokuussa. Tähän ei siis vaikuta se, että kolmivuotisen koulun päättyessä perustutkintoon viimeinen oppivuosi esimerkissä päättyy toukokuun lopussa ja henkilö siirtyy palkkataulukossa ”ammattilaisten puolelle”.

Edellä olevat ovat siis Suomen Hiusyrittäjien jäsenilleen yksipuolisesti antamia suosituksia, joten I ja II vuoden oppilaiden kanssa on aina sovittava palkan suuruus työsopimuksessa.

Lomakkeet ja kaavakkeet

PDF -tiedostot toimivat Acrobat Reader tai vastaavilla ohjelmilla. Yleensä PC-laitteissa on tämä ohjelma valmiiksi asennettuna. Apple -laitteilla on on oma Preview ohjelma, mutta se ei aina avaa PDF-lomakkeita oikein eikä tuo lomakkeen toiminnallisia ominaisuuksia esille. Lataa Acrobat Reader tästä. Valinnoista käyttöjärjestelmä, kieli ja versio.

Lomakkeet ja kaavakkeet

Arvonlisäverosta

ARVONLISÄVERO 1.1.2013

ARVONLISÄVEROLASKURI JA HINNASTOPOHJAT

Arvonlisäverolaskurilla voit nopeuttaa uusien palveluhintojen laskemista. Syötä laskuri 1:een nykyinen palveluhinta, saat näkyviin ALVittoman hinnan, veron määrän ja uuden palveluhinnan, jossa ALV on 24 % sekä vielä erikseen ALV:n osuuden. Halutessasi voit merkitä hinnastoosi näkyville verottoman palveluhinnan, arvonlisäveron määrän ja HUOM! kuluttajalta veloitettavan palveluhinnan.

Mikäli koet tarvetta nostaa palveluhintojasi, syötä laskuriin 2 uusi verollinen hinta, saat laskurista verottoman hinnan ja veron euromäärän.

Hinnastopohjia voit tulostaa jäsensivuilta tai tilata tarpeellisen määrän Jarilta toimistosta, puh. (09) 7745 160 tai toimisto@hiusyrittajat.fi

Arvonlisäverolaskuri PDF / HUOM! Laskuri PDF toimii PC-pohjaisissa järjestelmissä. Jos tietokoneellesi ei ole asennettuna Acrobat Readeriä, voit ladata sen ilmaiseksi tästä linkistä. Huomaa poistaa lataussivulta mukana latautuvan McAfee -virustorjuntaohjelman kohdalta rasti. Applen Mac-laitteissa Applen oma ennakkonäyttöohjelma ei ehkä tue kaavakkeen laskentatoimintoja. Applen käyttäjien tulee ladata tätä varten Acrobat Reader ohjelma linkkisivulta tästä linkistä (varmista käyttöjärjestelmä ja muut määrittelyt).

ARVONLISÄVEROLASKURI 10.12.2012

Laskuri 1: Syötä vuoden 2012 palveluhinta laskuri näyttää uuden vuoden 2013 palveluhinnan sekä vanhan (23%) ja uuden (24%) arvonlisäveron osuudet ja arvonlisäverottoman (0%) hinnan.

Laskuri 2: Syötä määrittelemäsi uusi arvonlisäverollinen hinta (voit tässä vaiheessa pyöristää palveluhinnan esim. tasa eurohintaan) – laskuri laskee arvonlisäveron osuuden (24%) siitä ja arvonlisäverottoman (0%) hinnan.

Lataa hinnastopohja A4 pysty 1-sivuinen tästä.

Lataa hinnastopohja A4 pysty 2-sivuinen tästä.

Lataa hinnastopohja A3 vaaka tästä.

Tulostettaessa A3-kokoisen pohjan voit oman printterisi asetuksista skaalata/zoomata/muuttaa tulosteen A4-kokoiseksi. Tarkasta myös printterin asetuksista sivun suunta (pysty/vaaka) ja tulostuspaperin koko.

ARVONLISÄVEROTUS JA LAHJAKORTIT

Jäsenistöltä on tullut tiedusteluja asiakkaille myytävien lahjakorttien arvonlisäverokäsittelystä. Asiallahan on erittäin suuri merkitys tulevassa vuodenvaihteessa.

Näin varsinkin nyt, kun parturi-kampaamopalvelujen arvonlisäverokanta nousee vuodenvaihteessa nykyisestä yhdeksästä prosentista 23. Ja lahjakorttien toinen suuri vuosittainen myyntisesonki on juuri nyt vuoden lopussa.

Arvonlisäverolaki nimittäin yksiselitteisesti määrää, että palvelujen osalta on noudatettava sitä verokantaa, joka on voimassa palvelun tuottamishetkellä. Arvonlisävero ei siis määräydy maksuajankohdan mukaan eli tässä tapauksessa lahjakortin ostoajankohdan perusteella. Tämä alv-lain säännös on myös yhdenmukainen Kirjanpitolain säännöksen mukaan, joka edellyttää mahdollisesti pidetyn maksuperusteisen kirjanpidon muuttamisen suoriteperusteiseksi.

Siis vaikka lahjakortti on myyty vuoden 2011 puolella, mutta se käytetään vasta vuoden 2012 puolella, tuolloin tuotetusta palvelusta on tilitettävä valtiolle 23 %:n verokannan mukainen alv-osuus.

Esimerkiksi jouluksi myytävien lahjakorttien, jos/kun ne ovat voimassa vielä vuoden 2012 puolella, myyntihinnassa lienee siis järkevää huomioida tämä seikka.

Jos myydään euromääräinen kortti, se luonnollisesti riittää siihen käyttöajankohdan palveluun, joka tuolloin on ilmoitettu arvonlisäveron sisältävissä palveluhinnoissa.

Mutta mikäli lahjakortti oikeuttaa tiettyyn palveluun, myyntihetkellä on vähintään käytävä riittävän selvä keskustelu hinnoista, jottei synny ristiriitaa lahjakortin hinnan ja liikkeessä esillä olevan palveluhinnaston välille.

Ajankohtaista

 

Valiokunnan lausunto

TyVL

4

2015 vp

HE 88/2015 vp

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta

Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vähittäiskaupan sekä parturi- ja kampaamoliikkeen aukioloajoista annetun lain kumoamisesta ja sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annetun lain muuttamisesta

Talousvaliokunnalle

JOHDANTO

Vireilletulo

Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vähittäiskaupan sekä parturi- ja kampaamoliikkeen aukioloajoista annetun lain kumoamisesta ja sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annetun lain muuttamisesta (HE 88/2015 vp): Asia on saapunut työelämä- ja tasa-arvovaliokuntaan lausunnon antamista varten. Lausunto on annettava talousvaliokunnalle. 

Asiantuntijat

Valiokunta on kuullut: 

lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila, Lapsiasiavaltuutetun toimisto

neuvotteleva virkamies Sari Alho, työ- ja elinkeinoministeriö

kaupallinen neuvos Tomi Lounema, työ- ja elinkeinoministeriö

ylitarkastaja Keijo Korko, sosiaali- ja terveysministeriö

lakimies Aki Eriksson, Etelä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue

erikoistutkija Anniina Ropponen, Työterveyslaitos

työmarkkinajohtaja Anna Lavikkala, Kaupan liitto ry

lakimies Timo Niemi, Kuluttajaliitto - Konsumentförbundet ry

erikoistutkija Heikki Taimio, Palkansaajien tutkimuslaitos

edunvalvontajohtaja Jaana Ylitalo, Palvelualojen ammattiliitto PAM ry

toiminnanjohtaja Arja Laurila, Suomen Hiusyrittäjät ry

lainsäädäntöasioiden päällikkö Atte Rytkönen, Suomen Yrittäjät ry

elinkeinoasioiden päällikkö Antti Aarnio, Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry

 

Valiokunta on saanut kirjallisen lausunnon: 

Tasa-arvoasiain neuvottelukunta

Akava ry

Elinkeinoelämän keskusliitto EK ry

Naisjärjestöt Yhteistyössä ry

Palvelualojen ammattiliitto PAM ry

Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry

 

 

 

VALIOKUNNAN PERUSTELUT

Yleistä

Esityksellä kumotaan vähittäiskaupan sekä parturi- ja kampaamoliikkeen aukioloajoista annettu laki, jolloin elinkeinonharjoittaja voi itse päättää, milloin hän pitää liikkeensä auki ja aukioloaikojen poikkeuslupamenettelystä voidaan luopua. Pienyrittäjän oikeus pitää kauppakeskuksessa tai vastaavassa myymäläkeskittymässä sijaitseva liikkeensä suljettuna yhtenä päivänä viikossa säilytetään siirtämällä sitä koskeva säännös sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annettuun lakiin. 

Esityksen pohjana on pääministeri Juha Sipilän hallituksen strateginen hallitusohjelma, jossa on todettu, että osana sääntelyn purkua kauppojen aukioloaikoja vapautetaan. 

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta on arvioinut lakiehdotusta ja sen vaikutuksia työllisyyden ja työsuojelun sekä sukupuolivaikutusten kannalta. Valiokunta pitää esitystä hyvänä ja kannattaa sen hyväksymistä seuraavin huomautuksin. 

Vähittäiskaupan ja parturi- ja kampaamoliikkeiden aukiolosäännökset ovat nykyisellään vaikeaselkoisia ja ne sisältävät paljon erilaisia ajankohtaan ja kaupan sijaintiin sekä kokoon liittyviä rajoituksia. Lain kumoaminen toteuttaa valiokunnan mielestä hyvin pääministeri Juha Sipilän hallituksen tavoitetta vähentää tarpeetonta sääntelyä ja purkaa normistoa, joka ei vastaa tämän päivän yhteiskunnan tarpeita. 

Yhteiskunnan muuttuessa kuluttajien tarpeet ovat muuttuneet moninaisimmiksi ja eriytyneet. Vapaan aukiolon ansiosta elinkeinonharjoittaja voi kehittää liiketoimintaansa täsmentämällä aukioloajat entistä joustavammin kuluttajien tarpeiden ja käyttäytymisen perusteella ja parantaa siten yrityksen kannattavuutta. Lisäksi uudistus parantaa perinteisen kaupan kilpailukykyä suhteessa aina auki olevaan verkkokauppaan ja sitä kautta kotimaisen ja Suomessa sijaitseviin toimipisteisiin perustuvan kaupan kilpailukykyä suhteessa ulkomaiseen verkkokauppaan. Aukioloaikojen kohdentaminen kuluttajien tarpeiden mukaan helpottaa kuluttajien asiointia ja lisää valinnanvapautta, ja helpottaa näin kotitalouksien työn ja muun elämän yhteensovittamista. 

Vaikka uudistuksen ei aukioloaikansa vapauttaneiden maiden, kuten esimerkiksi Ruotsin, kokemusten perusteella uskota johtavan kaupan aukiolojen laajoihin muutoksiin ainakaan suurissa kauppakeskuksissa ja myymälöissä, se vaikuttaa yhteiskunnan moniin toimintoihin ja palveluihin ja saattaa osaltaan viedä kehitystä kohti ympärivuorokautista ja seitsenpäiväistä palveluyhteiskuntaa. Tämä vaikuttaa kansalaisten työn ja vapaa-ajan rytmittymiseen, ja se saattaa vaikeuttaa erityisesti ympärivuorokautisessa palvelussa työskentelevien vanhempien mahdollisuuksia järjestää perheelle yhteistä aikaa. Valiokunta pitää tärkeänä, että perheillä on jatkossakin säännöllisesti ja riittävän usein mahdollisuus viikoittaisen vapaapäivän sekä juhlapyhien viettoon yhdessä. Valiokunta esittää, että talousvaliokunta vielä harkitsee kauppojen aukioloa juhlapyhinä. 

Koko maan vähittäiskauppojen sekä parturi- ja kampaamoliikkeiden tulee nykylain mukaan hakea laista poikkeavalle aukiololle poikkeuslupa Lapin aluehallintoviranomaiselta. Luvan myöntäminen on harkinnanvaraista. Lupamenettelyä on kritisoitu siitä, että se aiheuttaa yhdenvertaisuus- ja kilpailuneutraliteettiongelmia. Hankala lupamenettely suosii myös harmaata taloutta, kun lupaa ei menettelyn hankaluuden ja luvan maksullisuuden vuoksi haeta, vaan liike pidetään avoinna ilman lupaa. Valiokunta pitää lupamenettelystä luopumista hyvänä uudistuksena, ja katsoo, että siitä hyötyvät erityisesti ns. kivijalkayritykset, kuten parturi- ja kampaamoliikkeet, joilla on aidosti oma päätösvalta yrityksen palveluajoista.  

Voimassa olevan lain suuria kauppoja koskevan aukiolorajoituksen yhtenä tarkoituksena oli turvata pienten, myyntipinta-alaltaan alle 400 neliömetrin myymälöiden kilpailuetu ja turvata siten lähipalveluiden saatavuus. Pienten kauppojen markkinaosuus kaupasta on nykyisin 21 % ja se on pysynyt vakaana viimeiset vuodet. Mikäli aukioloaikojen vapauttaminen suosii suuria kauppoja, on uhkana että se johtaa kaupan keskittymiseen. Keskittymisestä seuraa erilaisia vaikutuksia eri väestöryhmille. Keskittymisen voidaan katsoa suosivan kuluttajaa, joka asioi kaupassa autolla ja tekee kerralla isoja ostoksia, kun taas lähellä olevien palveluiden katoamisesta kärsivät pienet autottomat ja haja-asutusalueiden taloudet. Valiokunta katsoo, että aukioloaikojen rajoittamisen sijasta lähikaupan kannattavuus ja lähipalvelujen saatavuus tulee turvata uudistamalla ja kehittämällä kaavoitusta. 

Kauppojen aukiolojen vapauttamisen vaikutuksista ei ole tehty selvityksiä eikä siitä ole tutkimustuloksia. Esityksessä vaikutusten arvioinnin perusteena on pääosin vuonna 2012 tehdyssä kauppojen aukioloajan laajentamisen vaikutuksia koskeneessa valtioneuvoston selonteossa (VNS 5/2012 vp) esitetyt seikat. Tiukka sääntely toimii yleensä markkinajohtajan hyväksi. Valiokunta pitää tärkeänä, että aukioloaikojen vapauttamisen vaikutuksia seurataan. 

Työllisyysvaikutukset

Aukioloaikojen vapauttamisella arvioidaan olevan myönteinen vaikutus kaupan alan työllisyyteen, vaikkakin vaikutuksen suuruutta on vallitsevassa taloustilanteessa vaikea arvioida. Työllisyyden uskotaan aluksi lisääntyvän muilla kuin kaupan toimialoilla, kuten vartiointi- ja kiinteistöpalveluissa, mutta mikäli kuluttajien ostovoima kasvaa, myös kaupan alalla tehtyjen työtuntien määrä lisääntyy. Kaupan liitto arvioi, että työllisyys lisääntyy vaiheittain siten, että lisätyötunteja voidaan tarjota nykyisille osa-aikaisille työntekijöille ja henkilöstön vähentämistarpeet pienenevät ja jopa peruuntuvat. Niissä liikkeissä, joissa aukioloajat laajenevat tulee tarve palkata myös uusia työntekijöitä. Mikäli kauppojen aukiolon rajoittamista jatketaan vaarana on, että kaupan työllisyys alenee.  

Vuonna 2009 toteutettu kauppojen aukioloaikojen laajennus ei lisännyt työtuntien määrää, vaan työtunnit jakautuivat entistä useammalle työntekijälle ja tehtyjen työtuntien määrä palkansaajaa kohden laski. Tilastokeskuksen mukaan vähittäiskaupassa osa-aikaisten määrä on kasvanut kaksi prosenttiyksikköä vuosina 2010—2014. Vuonna 2014 se oli 39 %. Keskimääräinen viikkotyöaika oli 30 tuntia.  

Valiokunta pitää osa-aikatyön mahdollisuutta tarpeellisena ja hyvänä vaihtoehtona esimerkiksi opiskelijoille tai pienten lasten vanhemmille, mutta korostaa, että lisätyötunteja tulee tarjota ensisijaisesti ennestään osa-aikaisessa työsuhteessa oleville.  

Aukiolorajoitusten poistuttua palveluita tarjotaan entistä enemmän silloin, kun se on kulutuskysynnän mukaan tarkoituksenmukaisinta. Tämä saattaa lisätä yritysten työvoimakustannuksia, ainakin jos palveluja tarjotaan kalliina aikana iltaisin ja sunnuntaisin. Valiokunta pitää tärkeänä, että yritykset ja työntekijät pystyvät tarvittaessa paikallisesti yhdessä sopimaan keinoista ja menettelyistä palvelujen tarjoamiseksi.  

Työsuojelu

Aukioloaikojen vapauttamisen odotetaan kaupan alalla lisäävän työskentelyä epätyypillisinä työaikoina, kuten viikonloppuisin ja varhain aamulla ja myöhään illalla. Myös yksintyöskentelyn uskotaan lisääntyvän. Työntekijälle viikonloppuvuorot ja ilta- ja yötyö merkitsevät lisääntyvää eritahtisuutta työn ja perheen sekä muun sosiaalisen elämän välillä, millä on merkittävä työn kuormittavuutta lisäävä vaikutus.  

Työturvallisuuslain 10 §:n mukaan työnantajan on selvitettävä muiden riskien ohella myös työajasta työntekijälle mahdollisesti aiheutuvat haitat ja vaarat sekä arvioitava niiden vaikutusta työntekijöiden turvallisuudelle ja terveydelle. 

Työntekijöiden terveyttä ja työturvallisuutta voidaan tutkimusten mukaan merkittävästi parantaa ja turvata hyvällä työvuorosuunnittelulla Olennaista työsuunnittelussa on, että työntekijä voi itse vaikuttaa omiin työaikoihinsa. Työntekijän palautumisen kannalta on tärkeää varmistaa, että viikkotuntimäärä ei kasva liian suureksi, ettei peräkkäisiä työpäiviä ole kuutta enempää ja että vapaapäiviä on enemmän kuin yksi kerrallaan. Lisäksi tulee huomioida, että työvuorot eivät usein ajoitu erityisen kuormittaviin työvuoroihin, kuten varhaisiin aamuihin ja myöhäisiin iltoihin. 

Aiempien kokemusten mukaan aukioloaikojen laajentumisen vaikutus turvattomuuden kasvuun kaupan alalla on hallituksen esityksen mukaan erittäin vähäinen. Aukioloaikaa enemmän työntekijöiden fyysiseen turvallisuuteen vaikuttavat myymälän sijainti, sen ulkopuolinen ympäristö ja asiakaskunta. Uudistus kuitenkin lisää yksintyöskentelyä ja siten asiakasväkivallan ja muiden häiriötekijöiden uhkaa erityisesti myöhään illalla ja yöllä. Valiokunta pitää tärkeänä, että yksintyöskentelyä vältetään mahdollisuuksien mukaan ja korostaa, että henkilökunnalle tulee olla selkeät ohjeet ja järjestää koulutusta siitä, miten väkivallan uhatessa tulee toimia. Yksintyöskentelijällä tulisi olla henkilökohtainen hälytinlaite vartijan kutsumiseksi paikalle sekä mahdollisuus jälkihoitoon työterveyshuollossa.  

Esityksessä on kiinnitetty huomiota tarpeeseen työsuojeluvalvonnan järjestämisestä myös virka-ajan ulkopuolella. Valiokunta pitää tätä tärkeänä ja tarpeellisena ja korostaa, että työsuojeluvalvonnassa tulee kiinnittää erityistä huomiota työaikojen kuormittavuuteen ja hyvään työvuorosuunnitteluun sekä yksintyöskentelyn terveydelle ja turvallisuudelle aiheuttamiin riskeihin. Valiokunta edellyttää, että valvonnasta aiheutuvat lisäkulut otetaan huomioon työsuojeluviranomaisten resursseissa.  

Elinkeinonharjoittajan oikeus pitää liikkeensä suljettuna

Esityksessä ehdotetaan, että pienyrittäjien nykylain mukainen oikeus pitää kauppakeskuksessa tai vastaavassa myymäläkeskittymässä sijaitseva liikkeensä suljettuna kerran kalenteriviikossa valitsemanaan viikonpäivänä säilytetään siirtämällä säännös sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annettuun lakiin. Säännöksen tarkoituksena on turvata pienyrittäjälle oikeus viikoittaiseen vapaapäivään ja mahdollisuuteen pitää liike suljettuna kannattamattomana päivänä. Valiokunta pitää ns. pakkoaukiolon rajoittamista koskevan säännöksen säilyttämistä tarpeellisena. Esityksessä ei käsitellä suurten liikkeiden oikeutta pitää myymälä suljettuna kauppakeskuksessa tai vastaavassa myymäläkeskittymässä kannattamattomana päivänä.  

Säännöstä sovelletaan elinkeinonharjoittajaan, jonka yhdessä tai useammassa liikkeessä työskentelee säännöllisesti yhteensä enintään viisi henkilöä. Tällöin tarkastellaan siis kauppakeskuksissa työskentelevien henkilöiden määrää, ei yksittäisessä myymälässä työskentelevien henkilöiden määrää. Merkitystä ei ole sillä, sijaitsevatko elinkeinonharjoittajan liikkeet yhdessä vai useammassa kauppakeskuksessa. 

Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että nykymuodossa säännös jättää suojan ulkopuolelle sellaisiakin yrittäjiä, jotka tosiasiassa tarvitsevat suojaa yhtä paljon kuin suojan piirissä olevat yrittäjät, mutta joihin säännöstä ei laissa säädetyn enimmäishenkilömäärän vuoksi voida soveltaa. Tällainen tilanne on esimerkiksi silloin, kun yrittäjällä on myymälä kahdessa eri kauppakeskuksessa, jossa toisessa työskentelee kolme työntekijää ja toisessa yrittäjän itsensä lisäksi kaksi työntekijää eli yhteensä kuusi henkilöä. Tällöin yrittäjä joutuu siis pitämään molemmat myymälänsä auki mahdollisesti vastoin tahtoaan.  

Valiokunta esittää, että talousvaliokunta vielä harkitsee, olisiko suojan piiriä laajennettava esimerkiksi siten, että elinkeinonharjoittajat, joiden kauppakeskuksissa olevissa liikkeissä työskentelee säännöllisesti yhteensä enintään seitsemän henkilöä, olisivat suojan piirissä tai niin, että rajaus tehtäisiin myymäläkohtaisesti, jolloin viiden henkilön raja olisi riittävä. 

Valiokunta pitää lisäksi tärkeänä kiinnittää huomiota myös muihin kuin kauppakeskuksissa toimiviin pienyrittäjiin, jotka harjoittavat toimintaansa jonkinlaiseen yhteistyö- tai ketjusopimukseen perustuen. Monet tällaiset yritykset toimivat tällä hetkellä tiukan ohjeistuksen alla, eikä yrittäjällä käytännössä ole mahdollisuutta päättää itse liikkeensä aukioloajasta. Myös näille yrittäjille tulisi antaa mahdollisuus huolehtia omasta jaksamisestaan turvaamalla heille oikeus päättää itse siitä, milloin liike on kiinni.  

Päivähoitopalvelujen järjestäminen

Esityksessä ei ole selvitetty eikä arvioitu lain vaikutuksia lasten päivähoitopalvelujen järjestämisen tarpeeseen vaan arvioinnin osalta viitataan valtioneuvoston kauppojen aukiolon laajentamisen vaikutuksia selvittäneeseen selontekoon (VNS 5/2012 vp). Selonteon mukaan kauppojen vapaammat aukioloajat vuoden 2009 uudistuksen jälkeen eivät merkittävästi lisänneet lasten vuorohoidon tarvetta. Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta totesi selonteosta antamassaan lausunnossa (TyVL 2/2013 vp) olevan mahdollista, että vuorohoidon kysyntä ei sen tarpeesta huolimatta kasvanut vuorohoitopaikan huonon sijainnin vuoksi, tai koska perheet venyvät omissa työjärjestelyissä esimerkiksi siten, että toinen vanhemmista on kotona. 

Aukioloaikojen vapauttaminen lisää työskentelyä epätyypillisenä työaikana ja työajat muuttuvat entistä epäsäännöllisimmiksi, jolloin lapsen hoivan järjestäminen ja työn ja perheen yhteensovittaminen vaikeutuu. Kunnilla on velvoite järjestää vuorohoitoa tarpeen mukaan, mutta sitä järjestetään suurissakin kaupungeissa vain harvoissa päiväkodeissa, mikä voi johtaa työmatkojen pidentymiseen ja työmatka voi vaikeutua kohtuuttomasti etenkin joukkoliikennettä käyttävälle työntekijälle. Joukkoliikenne on lisäksi vähäistä muulloin kuin arkisin. Pahimmillaan vuorohoitopaikan käyttäminen voi olla etenkin yksinhuoltajaperheissä ja autottomissa perheissä mahdotonta, mikä saattaa muodostua jopa työssä käynnin esteeksi. 

Valiokunta katsoo, että epätyypillisinä aikoina lisääntyvä työskentely tulee ottaa nykyistä paremmin huomioon myös julkisia palveluita järjestettäessä. Myös vuorotyötä tekevien vanhempien ja huoltajien lapsilla on oikeus turvalliseen ja terveelliseen kasvua ja kehitystä tukevaan hoitopaikkaan. Valiokunta pitää tärkeänä selvittää, voitaisiinko päivähoitopalveluja järjestää nykyistä enemmän esimerkiksi vanhempien työpaikkojen lähelle. 

 

 

 

Sukupuolivaikutusten arviointi

Kauppojen aukiolojen vapauttamisella on laajasti vaikutusta yhteiskuntaan ja sen toimintoihin, työntekijöihin, perheisiin ja heidän ajankäyttöönsä. Lain merkittävimmät vaikutukset kohdistuvat selkeästi erityisesti naisiin, joita vähittäiskaupassa työskentelevistä hieman yli 140 000 henkilöstä on yli 70 %.  

Suomi on Pekingin sopimuksessa sitoutunut ottamaan sukupuolinäkökulman huomioon kaikilla aloilla sekä myös arvioimaan päätösten vaikutukset naisiin ja miehiin. Lainvalmistelussa erilaiset toteuttamisvaihtoehdot tulee arvioida erikseen naisten, miesten ja sukupuolten tasa-arvon kannalta.  

Valiokunta pitää ongelmallisena, että hallituksen esityksessä ei ole ollenkaan sukupuolivaikutusten arviointia. Valiokunta esittää, että talousvaliokunta ehdottaa mietinnössään lausumaa lain sukupuolivaikutusten selvittämisestä niin, että selvitys annetaan työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle vuoden 2017 loppuun mennessä. 

VALIOKUNNAN PÄÄTÖSESITYS

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta esittää,

että talousvaliokunta ottaa edellä olevan huomioon ja 

että talousvaliokunta ehdottaa eduskunnan hyväksyttäväksi lausuman (Valiokunnan lausumaesitys) 

Valiokunnan lausumaesitys

Eduskunta edellyttää, että hallitus antaa vuoden 2017 loppuun mennessä työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle selvityksen kauppojen aukiolon vapauttamisen sukupuolivaikutuksista. 

Helsingissä 25.11.2015 

Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa

varapuheenjohtaja Heli Järvinen, vihr

jäsen Anders Adlercreutz, r

jäsen Juho Eerola, ps

jäsen Hannakaisa Heikkinen, kesk

jäsen Reijo Hongisto, ps

jäsen Niilo Keränen, kesk

jäsen Anna Kontula, vas

jäsen Jaana Laitinen-Pesola, kok

jäsen Leena Meri, ps

jäsen Merja Mäkisalo-Ropponen, sd

jäsen Ilmari Nurminen, sd

jäsen Eero Suutari, kok

jäsen Martti Talja, kesk

jäsen Juhana Vartiainen, kok (osittain)

jäsen Eerikki Viljanen, kesk

varajäsen Antero Laukkanen, kd

varajäsen Jari Myllykoski, vas (osittain)

varajäsen Arto Satonen, kok (osittain)

Valiokunnan sihteerinä on toiminut

valiokuntaneuvos

Marjaana Kinnunen

Viimeksi julkaistu 25.11.2015 15:38

 

 


04.11.2011

LAHJAKORTIT JA ARVONLISÄVERO

Liitolle on tullut jäsenistöltä tiedusteluja asiakkaille myytävien lahjakorttien arvonlisäverokäsittelystä. Asiallahan on erittäin suuri merkitys tulevassa vuodenvaihteessa.

Näin varsinkin silloin, jos tai kuten valitettavasti tuntuu kun parturi-kampaamopalvelujen arvonlisäverokanta nousee vuodenvaihteessa nykyisestä yhdeksästä prosentista joko ”kauhuskenaarion” mukaiseen 23 prosenttiin tai sitten ehdottamaamme 13 prosenttiin. Ja lahjakorttien toinen suuri vuosittainen myyntisesonki on juuri nyt vuoden lopussa.

Arvonlisäverolaki nimittäin yksiselitteisesti määrää, että palvelujen osalta on noudatettava sitä verokantaa, joka on voimassa palvelun tuottamishetkellä. Arvonlisävero ei siis määräydy maksuajankohdan mukaan eli tässä tapauksessa lahjakortin ostoajankohdan perusteella. Tämä alv-lain säännös on myös yhdenmukainen Kirjanpitolain säännöksen mukaan, joka edellyttää mahdollisesti pidetyn maksuperusteisen kirjanpidon muuttamisen suoriteperusteiseksi.

Siis vaikka lahjakortti on myyty vuoden 2011 puolella, mutta se käytetään vasta vuoden 2012 puolella, tuolloin tuotetusta palvelusta on tilitettävä valtiolle 23 %:n verokannan mukainen alv-osuus.

Isänpäiväksi tai jouluksi myytävien lahjakorttien, jos/kun ne ovat voimassa vielä vuoden 2012 puolella, myyntihinnassa lienee siis järkevää huomioida tämä seikka.

Jos myydään euromääräinen kortti, se luonnollisesti riittää siihen käyttöajankohdan palveluun, joka tuolloin on ilmoitettu arvonlisäveron sisältävissä palveluhinnoissa.

Mutta mikäli lahjakortti oikeuttaa tiettyyn palveluun, myyntihetkellä on vähintään käytävä riittävän selvä keskustelu hinnoista, jottei synny ristiriitaa lahjakortin hinnan ja liikkeessä esillä olevan palveluhinnaston välille.

Perehdyttämiskansio

Lataa perehdyttämiskansio 20100816 PDF tästä.

Lataa perehdyttämiskansio 20100816 Word DOC tästä.

Yrittäjän työkyvyn tuki -tietokortti

Lataa Yrittäjän työkyvyn tuki -tietokortti PDF tästä.

Matkalaskulomake

PDF -tiedostot toimivat Acrobat Reader tai vastaavilla ohjelmilla. Yleensä PC-laitteissa on tämä ohjelma valmiiksi asennettuna. Apple -laitteilla on on oma Preview ohjelma, mutta se ei aina avaa PDF-lomakkeita oikein eikä tuo lomakkeen toiminnallisia ominaisuuksia esille. Lataa Acrobat Reader tästä. Valinnoista käyttöjärjestelmä, kieli ja versio.

Lataa täytettävä matkalasku 2014 tästä.

Mikäli lomake ei näy selaimessasi oikein, niin valitse selaimen alimmasta yläpalkista kohta - AVAA TOISELLA OHJELMALLA

Avautuvassa ikkunassa kysymys: Avaa toisella ohjelmalla / Mitä tiedostolle tehdään -> Valitse ensimmäisestä vaihtoehdosta: Avaa ohjelmalla: Adobe Reader

Virhe! Täytä kaikki kohdat.
Virhe! Uudet salasanat eivät täsmää.
Virhe! Vanha salasana väärin.
Onnistui! Salasanasi on nyt vaihdettu

Vaihda salasana